"en varmasti hyppää"

Tänään oli poni "en hyppää" -fiiliksellä liikenteessä. Pidimme erikoisestetunnin, joka sisälsi vesimaton, kapean pystyn, laatikkopystyn sekä korkean ristikon. Bohemia laittoi kyllä ratsastajan koville ja koetteli hieman hermojani!
Alkuverkassa poni oli vähän pohkeen takana eikä siitä meinannut aluksi irrota liikettä, mutta vertyi ja varsinkin oikeaan kierrokseen saatiin hyvät laukat. Bohemia oli selvästi päättänyt että tänään laiskotellaan, olihan ulkona reilu 20 astetta lämmintä (;

Aloitettiin hyppäämällä laatikkoestettä, mutta heti alkajaisiksi poni kyttäsi jonka vuoksi kieltäytyi. Ihan ymmärrettävää Bohemialta, etenkin ottaen huomioon ettei se ole moneen kuukauteen hypännyt mitään erikoista. Hetken ihmeteltyään hyppäsi molempiin suuntiin todella kivasti, ja siirryttiin vesimatolle. Se olikin Bohemian mielestä aivan hirveä, varsinkin kun tytöt olivat laittaneet siihen vähän vettä! Poni hyppäsi hiirrrmuisella loikalla yli ja tultiin uudelleen jotta saataisiin hallittu hyppy.
Seuraavana hypättiin kapeaa pystyä, joka ei tuottanut juurikaan ongelmia, mutta vähän täytyi sitäkin ensin kytätä. Lopuksi tultiin korkeaa ristikkoa, jonka päät olivat ihan tolpan pään korkeudessa. Tämä olikin Bohemialle vikatikki ja päätepysäkki. Kieltäytymisiä tuli harmittavan paljon ja muutaman kerran makasin kaulallakin, mutta suuren sisun ja päättäväisyyden avulla päästiin tästäkin esteestä ilmavaralla yli, kunhan vähän helpotettiin ja levennettiin estettä. Poni varmaan ajatteli että eihän se mahdu tuosta hyppäämään ;)

Lopuksi tultiin ratana kaikki esteet peräkkäin, poni malttoi kuunnella apuja ja imi hyvin jokaiselle esteelle. Vielä kuitenkin tälle samaiselle hirviöesteelle täytyi pysähtyä, mutta päästiin loppujen lopuksi kunnialla rata suoritettua muutamaan otteeseen.
Vaikka nyt tulikin vähän takapakkia, olen silti hyvin tyytyväinen Boheen, pitkän hyppytauon jälkeen erikoisesteet tuntuvat taas tosi jänniltä ja meidän täytyy taas pikkuhiljaa rakentaa se sama luottamus ja varmuus esteille kun viimekesänäkin oli :)

Kiitos muuten yli 1000 lukijalleni!!!! Erikoispostaus on tulossa lähiaikoina kunhan saan sen valmiiksi :)

Unelmatallini, unelmakotini

"Astelen rauhallista maantien reunaa pitkin, ilma on lämmin ja aurinkoinen, aivan kuin kesäpäivän kuuluukin olla. Saavun risteykseen, josta oikealle kaartuu pieni, kuitenkin autonmenevä, hiekkatie. Ympärillä näkyy peltoja, jotka ovat juuri täydellisiä ratsastukseen ja pidemmälle katsellessa kauempana kiiltelee joki. Ilmassa leijailee hieman unenomainen tunne, pehmeä ja utuinen. Lähellä olevista puista irtoaa pumpulimaisia siemeniä, jotka leijailevat hiljalleen maahan, aivan kuin lumisade. 


Hiekkatien päätyttyä eteen avautuu kaunis pihapiiri, oikealla viistossa näkyy omenapuita ympäröivä punainen omakotitalo. Siinä on parveke, kuisti ja kaikki. Piha on nurmea ja sinne on istutettu paljon kauniita kukka-asetelmia ja puskia, jotka koristavat upeasti taloa. Huokaisen silkasta ihastuksesta, kuinka kaunista kaikkialla voikaan olla. Katseeni siirtyy hiljalleen suoraan eteen, ja näköpiiriini ilmestyy pieni, kodikkaan näköinen talli. Ikkunoita somistavat valkoiset raamit ja tallin edustalla kasvaa pirteänvärisiä kukkia. Oven vieressä on tyttö harjaamassa ruskeaa, hieman pörröistä hevosta. Hän huomaa minut ja hymyilee iloisesti tervehtien. Kävelen hänen luokseen ja tervehdin takaisin.

- Hei, olen Liisa, mukava tutustua! Oletko uusi täällä?, hän aloittaa.

- No hei, nimeni on Emmi, vastaan varovasti. - Tulin vain sattumalta ja täydestä mielenkiinnosta tänne, olen siis uusi, jos näin voi sanoa.

- Voi kuinka kivaa, itselläni on täällä oma hevonen, joka itseasiassa seisoo tässä vieressäni. Sano moi Röllille!

 Paksun otsatukan alta minua kääntyy katsomaan ystävällisen näköinen silmäpari. Silitän hevosen pehmeää turpaa sen puhaltaen sieraimistaan lämmintä ilmaa aivan kuin toivottaen minut tervetulleeksi tallille.

- Olen lähdössä pian maastoon Röllin kanssa, mutta haluatko että minä vaikka esittelen sinulle tätä paikkaa hieman tarkemmin?, tyttö jatkaa. Vastaan myöntävästi ja astumme sisään talliin. 

- Tallissa on viisi karsinaa, joista kaksi on omistajan hevosten. Me muut olemme vuokralaisia. Omistaja ei ole tänään valitettavasti paikalla, hän on matkalla Ruotsissa, joten me vuokralaiset hoidamme tallia sen aikaa. Saamme siitä onneksi alennusta niin, että tallivuokrasta jätetään pois pieni summa. 

Karsinat ovat kodikkaita, niissä on tummanruskeat ovet ja seinät sekä valkoiset kalterit. Jokaisen karsinan ovessa on koristeellinen kyltti, jossa lukee hevosen tiedot. Oikealla puolella on kaksi karsinaa, ja aivan oven vieressä vesiboksi, vasemmalla puolella käytävää on kolme karsinaa. Jatkamme käytävää eteenpäin ja vasemmalla on pieni rehunurkkaus, jossa laitetaan hevosten ruoat. Nurkkauksessa on ovi, josta pääsee heinävarastoon. Siellä heinät pysyvät kuivana eivätkä pölyty. Suoraan edessä on iso satulahuone, jossa on samassa pieni taukotila, jossa sekä tallilaiset että omistaja voivat viettää aikaa yhdessä. Kaikkialla on kovin siistiä, suitset roikkuvat siistissä rivissä seinällä ja toisella seinällä on hevosten satulat nimikylteillä varustettuna. Lisäksi lähellä huoneen kattorajaa on aseteltu 'aaltoilevasti' kuvia hevosista, kilpailuista, ympäristöstä ja tapahtumista. Taukotilassa on puupöytä, jonka päällä pitsinen pöytäliina. Pöydän vieressä on ikkuna, josta näkee tallin taakse. Tilassa on lisäksi houkuttelevannäköinen sohva ja työtaso, jossa on kahvinkeitin, vedenkeitin, mikroaaltouuni sekä tiskiallas.

Satulahuoneessa on ovi, josta pääsee ulos. Päätämme lähteä tutkimaan tallin pihapiiriä tarkemmin. Astun ovesta ulos ja edessä on kaksi suurta laidunta, joiden vieressä kulkee se samainen joki, jonka näin tullessani tallille. Laitumilla laiduntaa kaikki tallin hevoset lukuunottamatta Rölliä. Oikealla puolella on puiset tarhat, joita on kolme pienempää ja yksi isompi tarha, jossa on omistajan hevosten paikka.

- Tarhoissa on sähköaidat vielä puuaitojen lisäksi, sillä se minun hevoseni on välillä kova karkaamaan! Rölli on suomenpienhevonen, mutta omistaa ponimaisen luonteen. Tuntuu että sillä on kaikenkestävä nahka, sillä se tulee aidasta kun aidasta läpi, Liisa naurahtaa.

Jatkamme matkaa vasemmalle ja tulemme tallin nurkalle. Tallin vieressä on lantala ja taaempana punainen varasto, jossa tytön mukaan säilytetään puutarhavälineitä ja jotain muuta roinaa. Ei siis mitään mielenkiintoista.

Tulemme jälleen tallin edustalle ja Liisa tarkistaa, että Rölli on pysynyt harjauspuomissa. Kyllä, siinä se vielä  nuokkuu lepuuttaen vasenta takastaan. Jatkamme kentälle, jota myöskin ympäröi valkoiset puuaidat. Katson kentän laidalle jossa on värikäs estekalusto.

- Tallin omistaja on esteratsastaja, joten nuo esteet ovat kovassa käytössä. Hän tykkää järjestää silloin tällöin täällä kilpailujakin, jotta hän saa vähän rahaa. Aika hyvin täällä on kisat pyörineet ja osallistujia on ollut kymmenittäin. Onhan tässä lähellä yksi talli, joka omistaa maneesinkin. Siellä pääsemme talvisin ratsastamaan, kun ei tuo kenttä ole kovin hyvässä kunnossa talvisin.
Liisa saa juuri puheensa päätettyä kunnes tallista kuuluu RÄKS. Käännymme katsomaan ja Rölli laukkaa harja hulmuten kentän ohi kohti metsää. 

- EII, se teki sen taas!, Liisa huutaa ja lähtee juoksemaan hevosensa perään. - Tule, Emmi, lähdetään sen perään!

Liisa ei tullut ajatelleeksi, että tuskinpa me saamme hevosta kiinni ilman riimunnarua, joten kipaisen hakemassa tallista narun ja lähden tytön perään. Juoksemme hevosenmentävää pehmeää polkua eteenpäin metsässä ja yritämme seurata parhaan mukaan Röllin liikkeitä. Onneksi metsä ei ole kovin tiheä, joten näemme minne suuntaan Rölli on mennyt.
Pieni polku päättyy ja tulemme eräälle hiekkatielle. Liisan juostessa edeltä katselen samalla ympärille lumoutuneena; kuinka kaunista täälläkin voi olla, ei ihmekkään että Rölli on juossut tänne metsään, nämähän ovat täydelliset maastot! Hiekkatie jatkuu pidemmälle, mutta käännymme jälleen uudelle polulle, josta melkein suoraan avautuu pellot. Ne samat pellot, joissa hevoset laiduntavat. Tarkkailemme ympärille ja huomaamme Röllin seisovan rauhallisesti keskellä peltoa syöden vihreää. Laiduntavat hevoset ovat hännät korkealla, korvat hörössä ja aivan pörheinä.

- Voi että, muut hevoset ovat varmaan luulleet Röllin olevan hirvi! Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tuo ketale säikyttelee muita hevosia, Liisa kertoo tuohtuneella ja hieman huvittuneella äänensävyllä. - No, ainakin sait nähdä vähän myös tallin maastojakin. Rölli selvästi tahtoi itse olla sinun matkaoppaana. Tuolla kun olisi mennyt vähän pidemmälle, siellä olisi tullut vastaan vielä hiekkakuopat, jossa me yleensä käymme ratsastamassa lenkin..

Haemme hikisen hevosen laitumelta ja talutamme sen takaisin tallin edustalle. Huomaan, että minun täytyy alkaa lähteä talsimaan takaisin kotiinpäin. Hyvästelen Liisan ja Röllin ja lähden kävelemään hiekkatietä pitkin pois hymyillen.

Tällainen olisi unelmatallini. Pieni ja viihtyisä, jossa silloin tällöin tapahtuu. "

esteitä, ihanaa!

Hei vaan kaikille lukijoille ja erittäin hyvää alkanutta kesää! Itselläni kesäloma alkoi kuumeessa, joten päättäritkin vähän jäivät, mutta toivotaan että tästä kesästä muutoin tulee hieno, itsellä on ainakin paljon kaikkea kivaa suunnitteilla kesäksi ja kesätöitäkin sain viimetingassa, joten ei tarvitse ihan pennitön olla :) Ja kuitenkin joku kysyy; olen töissä Rusutjärven kioskilla.

Mutta nyt asiaan, eli eiliseen estetuntiin Bohemian kanssa! Olen viimeksi hypännyt tammalla marraskuussa, joten ei ihmekkään miten kivaa oli päästä pitkästä aikaa vähän pomppimaan. Tunti meni taukoon nähden erittäin loistavasti, eikä Bohemia rynnännyt tai kuumunut yhtään, kuten sillä on yleensä tapana innostuessaan. Oli siis leppoisa paluu esteratsastukseen, ja tunnista jäi kaikin puolin tosi hyvä fiilis :)
Alkuun verkkailtiin pitkään ja käynnisteltiin ponin moottoria, joka oli kuitenkin jo aika vireessä sillä edellisenä päivänä sillä oli ollut vapaata. Välillä kyttäiltiin kentän nurkkia, välillä katseltiin kaukaisuuteen (siellä ilmeisesti näkyi Bohemian mielestä vihreitä miehiä) ja muutaman kerran poni säikähtikin ja meinasi juosta alta!
Aloitettiin ihan 30-40cm pienestä pystystä jota tultiin molemmista suunnista. Sen jälkeen keskihalkaisijalla muutamaan otteeseen sekä ravista että laukasta kolmoissarjaa ja lopuksi pientä rataa. Bohemia oli kokoajan pehmeän tuntuinen ja hyvin hallittavissa, laukka pyöri eikä sillä ollut mitään aikeita kieltää! Ei kyllä usko että kyseessä on sama poni jolla viime vuonna hyppäsin :) On se vaan niin hieno <3

Loppuun ratsastin vielä vähän koulua, ja poni oli hyvinhyvin rento ja letkeä. Ei tarvinnut kun istua kyydissä ja pitää tuntuma poniin. Se on jännä miten hevonen muuttuu aina esteiden hyppäämisen jälkeen rennoksi ja pehmeäksi (tosin löytyyhän niitä poikkeuksia jotka tuntuvat vain innostuvan ja kuumuvan enemmän ja enemmän lopputunnista!). Bohhella on kuitenkin tunnilla harvoin kiire mihinkään.. (;

Sain perjantaina koneeni takaisin, joten nyt videoidenkin tekeminen ja lisääminen tänne blogiin onnistuu. Lisään tähän väliin laukanvaihtovideon Bohemiasta, johon olen siis koonnut kaikki onnistuneet vaihdot (joku tällaista joskus toivoi) :) Lisäksi laitoin videon loppuun estepätkiä tästä eilisestä estetunnista.

hilarius, viksu ja haaste

Olen saanut jonkin verran haasteita, sekä sainkin kuvaajan itselleni maanantain tunnille Hilariuksella ja tänään kuvailin vähän Viksua laiduntunnelmissa tallilla, joten päätin tehdä kuitenkin postauksen ennen sunnuntaita. Valitettavasti en saa vielä ladattua teille videoita Hilariuksesta enkä mistään muustakaan, sillä tämän viikon mulla on käytössä vanha koneemme.

Aloitetaan ensin vaikka maanantaisesta tunnista Hilariuksen kanssa. Tästä tunnista jäikin paljon käteen ja täytyy todeta että Hilarius on erittäin opettavainen hevonen että pää ihan menee pyörälle kaikista ajatuksista mitä päässä liikkuu ratsastaessa! Huomasin tunnin aikana, kuinka todella suuressa roolissa ratsastajan rentous ja suorassa istuminen ovatkaan. En ole koskaan ratsastanut hevosella, joka toimii näin paljon vain ratsastajan avustuksella, joten tuotti ongelmia tukea Hilariusta niin paljon, kunnes saimme yhteistyön sujumaan.

Harjoittelimme aluksi jälleen omaa istuntaani ja koko kropan rentoutta ravissa ja sen jälkeen laukassa. Sain itseni jo paljon nopeammin rentoutumaan hartioista alkaen, ja kädetkin kannoin vähän suoremmin. Hilarius oli pehmeä mutta juoksi välillä vähän alta, ilma kun oli sateinen ja viileä (Hilarius on muutenkin aikamoinen kyttääjä!). Jäimme sitten pääty-ympyrälle käynnissä ja väistätin takaosaa sisäänpäin, sen jälkeen ulospäin. Tässä kohtaa alkoi ongelmat, sillä väänsin vartaloani aika mutkalle ikäänkuin avustaakseni että Hilarius varmasti kääntää takapäätään. Eihän se hevonen mihinkään taipunut vaan käveli pieniä askeleita vinossa ja yritti saada selvää avuistani..! Heti, kun korjasin istuntani ja rentouduin täysin, homma rupesi toimimaan ja saatiin hyviä pätkiä. Pienennettiin sitten ympyrää niin että Hilarius ikäänkuin meni takaosakäännöstä. Tämän jälkeen puolipidäte ja laukannosto, jonka täytyi jatkua koottuna pienellä ympyrällä. Taas oma istuntani vääntyili välillä miten sattui eikä alkuun nostoista tullut kovin hienoja. Keskityinkin sitten täysillä vain että istuin suorassa ja rentona, jolloin laukka oli koottua ja pyörivää.

Lopuksi ratsastin isolla ympyrällä ja Hilariuksesta lähti todella hienoa liikettä. Se oli täysin kontrollissa, rentona ja suorassa. Heti kuitenkin jos käänsin itseäni hieman sisäänpäin, ulkolapa karkasi. Jouduin siis kokoajan ajattelemaan jokaista liikettäni, lihastani, rentouttani ja tuntui että jopa verisuonieni täytyi olla juuri oikein että Hilarius toimi... (; No, ei ehkä ihan niin tarkasti, mutta joka tapauksessa hankalaa ja lopuksi palkitsevaa se oli :)

Tänään työskentelin Viksun kanssa vähän samoja asioita kuin Hilariuksella. Huomasin heti kuinka tunti oli vaikuttanut mieleeni, istuin paljon suorempana myös Viksun selässä ja heti sekin oli jotenkin "helpompi". Alusta lähtien Viksu oli rento ja hakeutui eteen-alas. Tein alkuun takaosakäännöksiä ja kokoamisia, jotka sujuvat vielä Viksulta erittäin hyvin. Se pysyi kokoajan hyvässä paketissa ja työskenteli lihaksillaan.
Laukka oli myös hyvää ja paranee kerta kerralta. Tein pienen, takaosakäännöstyyppisen voltin jälkeen laukannostoja, jotka nousivat yllättävän terävästi. Alkuun ajattelin, että Viksu ei varmaan tajua tätä hommaa, mutta mitä vielä; "Kyllähän minä nyt kootut nostot ostaan!" se tuntui ajattelevan ;) Laukkasin pienehköjä voltteja ja ympyröitä ja taivuttelin oikein kunnolla laukkaa. Vähän joutui tukemaan pohkeella että Viksu jaksoi työstää laukkaa, mutta en ihmettele sillä Viksulle tällaiset tehtävät alkavat jo todella olemaan rankkoja.
Loppuun ravasin eteen-alas ja kävimme pellolla kävelemässä. Viksu oli kauttaaltaan hiessä ja selvästi väsynyt, mutta tyytyväinen <3

Tähän loppuun teen vielä haasteen, jonka sain Riikalta (kiitos!).

1. Paras puoli bloggaamisessa?
- Huomata se, kuinka moni jaksaa olla kiinnostunut omista heppatekemisistään, lisäksi blogi toimii itselleen kivana päiväkirjana, vuosien päästä on kiva lukea mitä on milloinkin hevosten kanssa touhunnut :)

2.  Oletko koskaan saanut blogiin mitään haukkuvaa/negatiivista kommenttia? Mitä ajattelit siitä?
- En ole saanut muistaakseni kumpaakaan, tosin jonkinlaisia neuvoja jotkut välillä heittelevät, esimerkiksi käden tai jalan asennosta. Suurimpaan osaan "neuvoista" tiedän kuitenkin syyn tai olen kiinnittänyt siihen huomiota. En juuri reagoi negatiivisiin kommentteihin mitenkään.


3. Suosikkiblogisi?
- Mulla ei ole mitään ehdotonta lempparia, mieluiten luen tuttujen blogeja, kuten Kaktun blogia tai Jutan blogia. Tätä muotiblogia on kiva seurata.

4. Mitä toivot elämältäsi seuraavien ~5 vuoden aikana?
- Haluaisin saada alaltani työpaikan, olla paljon hevosten kanssa tekemisissä ja edistyä kokoajan ratsastuksessa sekä seurustella edelleen poikaystäväni kanssa onnellisesti :)

5. Hevoset vai ponit?
- Ponit! Olen aina ollut ja tulen aina olemaan ikuinen ponityttö, poneissa on vain sitä jotain :) Niiden jekku luonne ja eräänlainen "ketteryys" mitä hevosissa ei ole on kiva juttu.

6. Este- vai kouluratsastus?
- Tähän olenkin jo miljoona kertaa vastannut: esteet.

7. Ratsastaja, jonka tyyliä ihailet?
- En erityisesti seuraa mitään tiettyä ratsastajaa tai ratsastajia, mutta Kyra (Kyrklund) omaa upeat taidot ja on muutenkin pätevä ja jalat maassa kulkeva tyyppi. Nina Fagerström on esteratsastuksessa hyvin pärjännyt, ja toivon hänelle onnea ja menestystä jatkossa.

8. Millaiset olivat ensimmäiset kisasi?
- Ratsastuskoulussa ristikkoluokan menin Elektra -nimisellä ponilla. Tietysti jännitin aika paljon etten meinannut muistaa hengittää. Sain sijoituksen kilpailuista, mutten vielä tällöin innostunut kilpailemisesta sen enempää.

9. Hevonen, joka on opettanut sinulle eniten?
- Varmaan Bohemian kanssa olen oppinut eniten, samoin Hilarius on opettanut "hienovaraista" ratsastusta ja kuuntelemaan hevosia ja tuntemaan niiden eleitä ja liikeratoja ratsastaessa.

10. Mihin tähtäät hevostelussa?
- Mulla ei ole mitään erityisiä tavoitteita ratsastuksessa, haluan pitää hevostelun hauskana ja kivana harrastuksena, käydä silloin tällöin kilpailemassa (toivottavasti tulevaisuudessa enemmän kuin tällä hetkellä!) ja kehittyä vielä paljon eteenpäin. Toivoisin pääseväni ratsastamaan paljon erilaisia hevosia ja päästä kilpailemaan jossain vaiheessa alue-tasolla (joskus ehkä tulevien vuokrahevosien kanssa).

11. Loppuhuipennus: kerro joku heppamokasi!
- Näitä on aika paljon! Kerran ratsastustunnin päätteeksi olin nousemassa suuren hevosen selästä alas (itse olin noin 150cm silloin ja ehkä 13v, hevonen 175cm) päälläni iso turvaliivi. Laitettuani toisen jalan selän yli jäin alastulovaiheessa turvaliivistä kiinni satulaan ja hetken päästä rämähdin takapuoli edellä maahan. Ne, jotka yleisössä tämän näkivät ratkesivat nauramaan ja itse olin ihan punainen!

Alla kaksi tippumiskuvaa, jotka on kuvattu samalta estetunnilta. Ensimmäisessä kuvassa poni kielsi mutta jäin roikkumaan kaulalle, en kuitenkaan siinä kauaa pysynyt ja rohjahdin maahan. Toisessa kuvassa liu'uin kauniisti kaulan yli maahan!

laiskottaa!

Kyllä huomaa että tarvitsee jo kesälomaa ja löhöilyä, on jotenkin ihan poikki kaikesta enkä blogiinkaan jaksanut viikonloppuna kirjoittaa vaikka tarkoitus olikin! Onneksi kohta päästään kesälaitumille, ja tällä viikolla koulussakin on luvassa vain kaikenlaista rentoa. Tänäänkin meidän amiksessa on vapaa-päivä meillä oppilailla, jee (hyvä päivä kirjottaa blogiinkin siis) (;

Kuten kerroin, torstaina ratsastin siis Hilariuksen. Oli mukavaa taas päästä kyseisen ruunan selkään, viimeksihän viime kesänä sen selässä istuin. Menin siis hevosen omistajan tunnille, ja päätettiin pitää tunti pellolla. Se ei ollutkaan kuitenkaan ihan paras mahdollinen ratsastuspaikka sillä välillä Hilarius lipsui, pohja oli sen verran "liukas" tuoreen ruohon takia. Ei Hilarius onneksi kuitenkaan välittänyt pohjasta joten pystyttiin ratsastamaan suht kunnolla.
Tehtiin jälleen samaa treeniä mitä edelliskesänäkin, keskityttiin saamaan hevosen suoraksi pienin, eleettömin avuin. Kiinnitettiin myös paljon huomiota omaan istuntaani ja apujenkäyttöön, etenkin käsien asentoon ja rentouteen. Perusistuntani on kuulemma erittäin hyvä ja vakaa, mutta ranteet eivät oikein toimi täysin yhteistyössä muun kropan kanssa. Ne siis kääntyvät asettaessa hevosta hieman sisäänpäin ja peukalo osoittaa sisäänpäin, vaikka kääntäessä/asettaessa hevosta käden täytyisi pysyä täysin suorana ja peukalon osoittaa ylöspäin.
Hilarius liikkui kuitenkin todella kevyesti, tosin vähän yritti aina luistaa ulkopohkeesta ja lähti kylkimyyryä tallia kohti. Sain siis muutaman kerran pamauttaa vähän enemmän ulkopohkeella että avut menivät läpi. Pikkuhiljaa Hilariuksesta muotoutui todella kiva paketti joka kuunteli jokaista apuani. Oli mahtava tunne kun sai hevosen täysin läpi ja suoraksi alleni eikä tarvinnut kuin ohjata jaloilla ja pitää käden hiljaa.
Laukkaa emme tällä kerralla ottaneet ihan pohjan vuoksi, mutta menen tänään illalla uudelleen tunnille tallille, jossa Viksu asuu. Pääsemme ihan kentälle ratsastamaan joten päästään kunnolla töihin!

Sunnuntaina mentiin Bohemian kanssa puomityöskentelyä, ensi viikonloppuna olisi tarkoitus hypätä piiiiitkästä aikaa, odotan innolla!
Teemana meillä oli pääosin laukanvaihdot kahden puomin avulla. Alkuun ratsastin ponia vain eteenpäin pitkin ohjin että poni vertyy kunnolla. Meillä oli estesatula käytössä joka on silloin tällöin ollut vähän ongelmallinen, ja sen vuoksi Bohemia oli hieman haluton liikkumaan. Päätettiin ottaa satula pois ihan ponin mukavuuden kannalta alkuverkan ja muutaman puominylityksen jälkeen. Jatkoin ratsastusta ilman satulaa, ja heti Bohemiakin oli eteenpäinpyrkivämpi ja letkeämpi.

Alettiin tulemaan laukassa vaihtoja aluksi helpompaan suuntaan, eli oikeasta laukasta vaihto vasempaan laukkaan. Vaihdot menivät kuin vettä vaan, tosin tamma kun kuumuu vaihdoista, niin muutaman kerran lähti pidätteistä täysin ja loikkasi ensimmäisen puomin yli noin metriä ennen! Hiottiin kuitenkin niin pitkään että sain ponin kontrollissa puomeille.
Tämän jälkeen keskityttiin vaikeampaan suuntaan, eli vaihto vasemmasta oikeaan. Aluksi ratsastettiin kootussa laukassa ja yritettiin näin vaihtaa, mutta poni kusetti täysin eikä saatu kuin muutaman "ok"-vaihto. Halusimme saada Bohemian kuitenkin kunnolla töihin ja jatkoimme aika pitkään vaihtojen parissa, huonolla menestyksellä. Laitoin ponin sitten laukkaamaan oikein reippaasti ja tultiin erittäin aktiivisessa ja reippaassa temmossa puomille, ja kas kun poni vaihtoi hienosti! Bohemia tarvitsee siis ikäänkuin vauhtia että jaksaa tai uskaltaa vaihtaa. Kiitin ponia paljon ja ravattiin pitkät loppuravit ja käveltiin pitkät käynnit. Oltiin molemmat tunnin jälkeen aivan poikki ja poni kiilteli hiestä. Tallissa pääsi pesulle ja sai palkkioksi paljon leipää :)

 

 Seuraava postaus tulee todennäköisesti vasta viikonloppuna, sillä oma koneeni on tämän viikon veljeni matkassa Savonlinnassa, ja joudun käyttämään toista konettamme, joka on maailman hitain pöytäkone -.- Tämänkin postauksen tein hampaat irvessä, onneksi sain kuitenkin kuvat muokattua sillä Photoshop löytyy tästä koneesta. Valitettavasti laukanvaihtovideota en saa ladattua.
Olisin tehnyt tällä viikolla erikoispostauksenkin, mutta se siirtynee ensiviikkoon. Siihen asti kuulumisiin ja jaksakaa koulussa vielä viimeinen viikko! ;)

täydellistä!

Heippa :)
Tänään oli jälleen päivä, jolloin kävin ratsastamassa Viksun. Oli ihanan lämmin ja kaunis, aurinkoinen ilma, ja sellainen fiilis että tänään halusin tehdä Viksun kanssa jotain hyvin rentoa ja hauskaa! Kääräisin tallille lähtiessä ratsastushousut capreiksi ja laitoin kangaskengät jalkaan ilman sukkia. Päätin mennä ilman satulaa, kuten yleensä on tapana jos haluaa "leikkiä" hevosen kanssa (;
Harjasin Viksun pitkästä aikaa ulkona, ja annoin Viksun samalla syödä ruohoa maasta. Vähän myös yritin saada herraa poseeraamaan mutta eihän nyt voi olettaa että Viksua kiinnostaisi mielummin poseerata kun syödä!
Aluksi ajattelin mennä pellolle, mutta kiersinkin vain laitumet ja menin kentälle. Päätin kasata kolme puomia ja ratsastella niiden yli rennosti. Alkuravien jälkeen Viksu olikin todella hyvän tuntuinen, joten innoistuin jäädä tuuppaamaan sitä oikein kunnolla! Heti alusta lähtien ruuna oli pyöreä, hyvin aktiivinen ja rento. Tein alkuun vähän väistöjä jonka jälkeen välillä pyysin vähän lisätympään raviin, välillä kokoamaan. Viksu oli täysin kontrolloitavana ja otti erittäin hyvin puolipidätteet vastaan! Yleensä se temmonvaihteluiden siirtymisissä nostaa pään ylös, mutta nyt nenu pysyi kokoajan alhaalla.
Siirryin laukkaan ja ruunahan oikein syöksähti eteenpäin! Jo käynnissä kokosi itseään ja yritti ennakoida laukkaa, aivan kuten Bohemia välillä tekee. Nostettuani laukan Viksu pyöristyi heti ja oli todella hyvä, laukkakin pyöri selästä läpi ja selässä oli mukava istua. Tultiin sitten loppuun vielä puomeja eri järjestyksissä, ja askeleet sujuivat nappiin ilman laukkaravi-räpellystä tai epäsopivia välejä.

Siis tuntuu hassulta kirjoittaa jokaiseen kohtaan, miten Viksu oli joka asiassa hyvä ja hieno, mutta jostain syystä tänään oli vaan aika täydellinen päivä Viksun kanssa! Kaikki ratsastuksessa sujui ilman minkäännäköisiä ongelmia ja päivä sai vielä mukavampaa jatkoa :) Ja jos jonkun hevosen kanssa on tullut kehitystä, niin Viksun. Tätä tunnetta, jonka tänään sain, olen hakenut jo 2v 10 kk (vuokra-aika)!

Tähän loppuun vielä kuvia, jotka olen kaikki tänään siis ottanut. Valitettavasti aina herra ei jaksanut näyttää järkevältä tai iloiselta kameran edessä, mutta julkaisin kuvat silti (;

Viksu ja tarhakaveri Karkki (2v)

haastepostaus / 7 faktaa

1. Kiitä bloggaajaa jolta sait haasteen (kiitos Milla!)
2. Lisää the Versatile Blogger Award -kuva postaukseesi
3. Kerro 7 satunnaista faktaa itsestäsi
4. Nimeä 15 bloggaajaa (tehköön ken haluaa)
5. Ja kerro heille haasteesta
---------------------------------------------------------------------------------

1.Yksi oudoista tavoistani on jättää aina yksi tomaatinpala syömättä. Yleensä meillä kotona laitetaan jokaiselle kurkunsiivuja, paprikansiivuja sekä tomaatinpaloja, jos ei jaksa erikseen kunnon salaattia tehdä. Syön lautaseltani aina kaiken muun, mutta yhden tomaatin jätän. En tiedä, mistä tämä outo tapa on tullut, mutta sen teen joka kerta!

2. Rakastan käydä juhlissa ja erilaisissa tapahtumissa. Itseasiassa kaikki asiat/tapahtumat, joissa on paljon ihmisiä, miellyttävät mua. Yleensähän se on niin että ihmiset ahdistuvat väenpaljoudesta, mutta itse pidän siitä. Tietenkin, jos on esimerkiksi ahdas konserttihalli tai vastaava, saattaa vähän ahdistaa. Fiilistäni pilaa se, jos tapahtumissa on vähän ihmisiä, tai ei niin paljoa mitä olen kuvitellut. Täydet leffateatterit on parasta, tai uimarannat joista ei meinaa löytää itselleen paikkaa! Onko muita kaltaisiani, vai ahdistuvatko kaikki paljosta ihmisjoukosta?

3. Lempihedelmiäni ovat omena, kiivi, viinirypäleet ja vesimeloni. Lisäksi pystyn syömään ihan mielelläni mandariineja ja päärynöitä. Banaaneista ja appelsiineista en välitä, mutta ne menevät jos ei muuta ole tarjolla. Tykkään paljon kaikesta raikkaasta, ja joka päivä syön ainakin omenan tai viinirypäleitä, nam! Nykyään pyrin siihen, että jos mieleni tekee jotain makeaa, otan mielummin kuitenkin hedelmän tai muutaman, jotta makeannälkä lähtee. Suosittelen tätä muillekin, niin turha makean syöminen jää pois!

4. Puhun ratsastaessa todella paljon. Välillä saatan puhua hevosille jopa ruotsiksi tai englanniksi jotain. Tätä teen paljon, jos ratsastan yksin! Lisäksi kehun hevosta todella paljon, jos se tekee vähänkin jotain oikein. "Hyvä Viksu, super!" "Hieno Bohemia, hyyyvä!". Esteitä hypätessä suustani kuuluu usein myös "oho", "hups", "oijoi", "hyyvää", "jaaaa...".

5. Lempikarkki: Remix-karkkipussi, irtokarkit (kirpeät ja kovat karkit on parasta). Lempisuklaa: Fazer Omar ja Marianne, Pätkis, Tupla-suklaapatukat. Lempijäätelö: Maxibon, Ingman Creamy -jäätelöt. Lempikeksi: Jaffakeksit

6. En takerru usein pikkuasioihin, jos jokin asia menee esimerkiksi ratsastaessa huonosti, unohdan sen pian ja jatkan eteenpäin. Olen aika optimistinen, ja ajattelen aina että kaikki kyllä menee paremmin. Olen saanut siitä myös kiitosta kavereiltakin, että jaksan tsempata ja kannustaa. Myönteinen elämänasenne pitää mielen virkeämpänä :)

7. Olen päiväkoti-ikään asti ollut polkkatukkainen ja omistanut otsatukan, mutta ala-asteella kasvatin itselleni pitkät hiukset ja halusin otsatukan pois. Sen jälkeen olenkin ollut koko ikäni pitkähiuksinen, enkä usko, että tulen leikkaamaan enää koskaan otsatukkaa tai edes lyhyitä hiuksia.