yksi vuosi Bohemian kanssa !

Ihanaa, eilen tuli yksi pyöreä vuosi täyteen minun ja Bohemian yhteistä taivalta! Harmittavasti en päässyt tallille viettämään tätä päivää ja muistelemaan niitä alkuaikoja tämän ponin kanssa, mutta korvaan sen muistelemalla ensimmäisiä hetkiä täältä blogista käsin. Kello näyttää jo yksi yöllä, mutta näyttäköön! (huomenna omavapaapäivä ;)


Kaikki alkoi siis siitä, kun edesmenneen vuokraponini Gandin tilalle täytyi saada uusi vuokraponi. Tutuilta olin kysellyt, tietäisivätkö he ketään ponia tai hevosta, jotka kaipaavat vuokraajaa. Silloin vielä juuri kukaan ei tarvinnut hoitajia tai vuokraajia hevosilleen. Kuitenkin Aadan kanssa tuli puheeksi Bohemia-poni, joka juuri samoina aikoina tarvitsi liikuttajaa. Aluksi hieman epäröin, mutta päätin lähteä rohkeasti kokeilemaan tätä ponia. Aada kertoi, ettei poni ole kovinkaan helppo ja se vaatii ratsastajalta päättäväisyyttä, jotta toimisi niinkuin ratsastaja haluaa. Lisäksi sain kuulla muilta Bohemiaa kokeilleilta, kuinka vaikea sitä on saada toimimaan kouluratsastuksessa. Päässäni pyöri jo kaikenlaisia kauhukuvia koeratsastuksesta; entä jos en saakkaan Bohemiaa edes kävelemään? Entä jos se vain vastustelee apujani ja kulkee kamelina tehden minusta surkean ratsastajan?
Selkään päästyäni mua jännitti. Ihme ja kumma sain ponin liikkeelle! Bohemia oli todella leveä ja käynti täysin erilaista kun mihin Viksulla olin tottunut. Keräilin alkukäyntien jälkeen ohjia hieman käteen ja siirryin verkkaamaan ravissa. Heti sai näpäytellä raipalla että Bohemian sai liikkumaan ravissa. Aada kehotti aina pitkillä sivuilla pyytämään ponia ravaamaan kunnolla eteen, sillä heti täytyi näyttää että tänään ei laiskotella vaan tehdään niinkuin minä käsken. Yllättävän kivasti Bohemia totteli apujani ja fiilis itselläni oli innokas.
Laukat Bohemia nosti hyvin, mutta tässä askellajissa saikin tehdä hieman enemmän vielä töitä kun ravissa. Tamma kun tuntui kokoajan haluavan siirtyä raviin. Jälleen pitkillä sivuilla sai pyytää enemmän eteen.
En ollut tottunut näin leveäselkäiseen poniin, joten istuntani kärsi jonkin verran ja esimerkiksi jalkojen paikkaa oli vaikea vielä löytää.

Kuten aina uusilla hevosilla aluksi, myös Bohemian kanssa ravasin vähän pidemmällä ohjalla ja pyrin saamaan sitä rennoksi avuilleni. Tällä ponilla olikin ihan  oma kikka, kuinka sen sain pyöristymään. Hetkittäin poni liikkui kauniisti kaaressa, mutta suurimmaksi osaksi kulki vähän jännittyneenä ja laiskahkona.
Tunnin lopuksi olin puhki, mutta tyytyväinen. Muistan Aadan pelänneen, että tykkäsinkö Bohemiasta vai en, mutta turhaan pelkäsi, sillä tykkäsin! Bohemia oli juuri sellainen poni, millaisesta tykkään. Mitään ei anna ilmaiseksi, mutta ratsastamalla antaa kaikkensa. Halusin ehdottomasti aloittaa yhteistyöt Bohemian kanssa ja sovimme vuokrapäivän, jolloin alan käymään.

Ensimmäisen kerran hyppäsin Bohemialla 8.5, eli noin kolme viikkoa sen jälkeen kun aloin ponia vuokraamaan. Jännitys oli kova, mutta samalla olin intoa täynnä! Olin saanut kuulla ponin ikävästä estetaustasta, jonka vuoksi sen kanssa täytyisi olla todella tarkkana hypätessä. Jälleen sain hieman paineita että saankos ponia edes puominkaan yli. Otin kuitenkin päättäväisen asenteen ja halusin todenteolla saada poniin luottamusta!
Aluksi ensimmäisillä esteillä oli hankaluuksia; Bohemia kielteli jo ristikoille. Uuden ratsastajan kanssa poni oli hyvinkin epävarma, mutta yritin kannustaa parhaani mukaan ja pikkuhiljaa hypyt alkoivat sujua oikein mallikkaasti. Vaihdoimme tehtävää sarjalle, eli hyppy-askel-hyppy. Aada kertoi, että sarjaesteillä Bohemia helposti jää kyttäämään b-osaa, jonka vuoksi joko kieltää kyseiselle esteelle tai ei hyppää kumpaakaan. Yllätykseksemme Bohemia ei kieltäytynyt sarjalle kertaakaan, vaan nöyränä ylitti hienosti tämän pelottavan tehtävän!

Jälleen itselleni jäi toiveikas ja kiva fiilis estetunnista. Bohemian hyppytyyli on "mukaansatempaava", jos näin voi sanoa. Poni käyttää paljon selkää ja sellaiseen on helppo mukautua. Bohemia hyppää yleensä ilmavaralla, joka tuo jo pienempiinkin esteisiin lisäjännitystä.
Pitkään aikaan mikään poni ei ollut tuntunut näin "oikealta" heti ensialkuun :) Tästä eteenpäin jatkoimme aina noin kerran viikkoon/kahteen viikkoon estetreenejä, ja muutoin menimme koulua tai kävimme maastossa.
Joka kerta opin jotain uutta ponista ja pääsimme kehittymään yhdessä.

 

"even tought we didn't make it throught, i am always here for you"

Vielä vuosi sitten en osannut odottaa, kuinka paljon olen tästä ponista oppinut ja mitä kaikkea olen sen kanssa puuhaillut. Kolmet estekilpailut takanapäin, runsaasti onnistumisen iloja, luottamuksen voittamista, muutamia kertoja turhautumista, paljon jännittämistä ja muutamia vastoinkäymisiä. Mitään en kuitenkaan ottaisi ajoistamme pois, sillä ihana vuosi on meillä takanapäin ja toivottavasti montamonta vuotta vielä edessäpäin :) !

jos olisin hevonen, millainen olisin?

Sain hauskan postausidean, jossa tarkoituksena on kertoa oma näkökulma siitä, millainen hevonen haluaisin olla. Tämä onkin omalla tavalla aika vaikea aihe, mutta keksin hevosen osittain  perusteella, jollaisen itse haluaisin ehkäpä omistavan (;

Rotu: tilastohevonen (sis. arabi/welsh/FWB)
Syntynyt: 13.7.2004
Sukupuoli: tamma
Koulutustaso: ko Va B, re 100-110cm
Väri: liinakko / kimo
Säkäkorkeus: noin 160cm

Jos olisin hevonen, olisin suhteellisen kevytrakenteinen tilastohevonen, en kovin suuri mutten pienikään. Sanotaan että 'tavallisen' hevosen kokoinen. Minussa olisi hieman arabialaista verta, suloisen welshin katse ja pieni pilke silmäkulmassa ja ryhdikkään, kapasiteetikkaan puoliverisen voima ja rohkeus (tämä siis pääosin, että esteradalla hyppäisin kauniisti ja ilmavasti).
Luonteeltani olen oikeassakin elämässä aika temperamenttinen, mutta myös ystävällinen ja tykkään auttaa ja huolehtia muista. Tämä heijastuisi hevosessa pienenä tulisuutena, mutten tekisi pahaa hoidettaessa. Kiintyisin vain yhteen ihmiseen, jonka kanssa kemiat toimisi hyvin niin koulussa kuin esteillä. Välillä tietysti huonompina päivinä täytyisi vähän hangoitella vastaan ja reagoida pienillä pystyynnousuilla (tahtoisinhan hieman näyttää komeille oriille prinsessaluonnetta!).
Kouluratsastuksessa olisin kevyt ratsastettava edestä. Hakeutuisin itse nättiin muotoon, mutta annan haastetta ratsastajalle saada minut ryhdikkääksi ja aktiiviseksi ja rehelliseen peräänantoon. En siis anna mitään ilmaiseksi, mutta kun pätevä ratsastaja saa avut perille, näyttäisin kaikki parhaat puoleni! Askeleeni olisivat joustavat, ravissa lisäykset ovat bravuurini. Avot ja sulut eivät kuulu lemppariasioihini ratsastuksessa, joten myöskään en niissä olisi aina täysin mukana. Pohkeenväistöt kuitenkin sujuisivat, kunhan ratsastaja osaa tukea tarpeeksi. Kuten huomata saattaa, tarvitsisin siis aika paljon kannustusta asioissa, kuten välillä myös tosielämässä :)
 Laukka olisi hieman pompottavaa ja askel lyhyempää. Yleensä hevosilla on toinen askellaji parempi kun toinen, ja myös tässä tapauksessa ravi olisi paremmin rullaavaa. Laukassa en olisikaan enää niin helppo; ratsastaja saa tehdä enemmän töitä saadakseen minut tasapainoiseen ja pyöreään laukkaan.

Rakastan esteratsastuksen seuraamista että itse hyppäämistä, ja niin myös hevosena tykkäisin hypätä. Esteillä mulla olisi päiväni; välillä hyppäisin kiltisti ja innokkaasti jokaisen eteentulevan esteen, ja huonompina päivinä saattaisin yllättäen heittää ratsastajan esteen sekaan! Eihän koskaan voi liian kiltti olla.. Esteillä olisi siis tärkeää, että ratsastaja pitää hyvän tuntuman ja pohkeet kiinni ja tarvittaessa avittaa raipalla tai sillä kuuluisalla "JAPJAPJAP"illa (; Hypätessä käyttäisin hyvin selkääni ja hyppäisin pienellä ilmavaralla. Ja herkkä kun olen, en kolauttelisi turhaan puomeja, ja kaikki virhepisteet mitä tulisi, tulisivat kieltäytymisten takia.

Kilpailupaikalla olisin hieman jännittynyt ja stressaantunut, ja ratsastajalla olisi töitä tehtävänä jotta saisi minut rennoksi. En tekisi mitään typeryyksiä, ainoastaan keskittymiskykyni olisi huono ja saattaisin hosua liikaa. Muutoin hyppäisin samalla tavalla kuin kotikentälläkin, eli aivan päivästä riippuen joko hyvin tai huonosti. Vierastaisin hieman uusia esteitä, etenkin, jos niihin laitettu pelokkeita. Ne saattaisivat koitua kohtaloksi!

Näin jälkeenpäin luettuna minä hevosena kuullostaisin aika jännältä tapaukselta, en helpolta mutten järin vaikealtakaan! Oman hevosen haluaisin olevan jollain tapaa samanlainen kuin tämä, eli haastetta saa hevosessa olla. Kuitenkin niin, että työnteko palkitaan ja hevosesta tulee rento ja omalla moottorilla liikkuva. Aika hyvin sekä Bohemia ja Viksu kuvaavat unelmahevostani, tosin molemmat ovat ruskeita ja massaa löytyy :D Pääasiassa en kuitenkaan kiinnitä hevosen ulkonäköön niinkään huomiota, vaan luonne ratkaisee.

Ratsastuskoulussa ollut lempiponini ulkonäkö olisi aikalailla sellainen, jollainen itse haluaisin olevan :)

lämmin päivä mukavassa seurassa!

Ihana kevät! Tänään on ollut niin upea ilma ettei sisällä malttais olla ollenkaan. Aamulla olimme kattomassa Keravalla estekilpailuja ja kannustamassa Kaktua ja muutamaa muuta. Jännittävät paikat oli ratsukkoja katsellessa, ja pieni jännitys hiipi vatsanpohjaan vaikken itse kisa-areenalla ollutkaan!  Sen jälkeen tultiin tallille ja ratsastelin Bohemialla suhteellisen kevyesti. Kevyesti sen takia, sillä Aada oli ollut eilen kolmen vuoden tauon jälkeen Bohemian kanssa koulukilpailuissa ja he voittivat luokan!! Oon aivan älyttömän ylpeä molemmista, Bohemia oli liikkunut oikein ryhdikkäänä ja tärkeänä :) Enempää en kerro heistä, sillä Aada ei halua että asiasta tehdään sen "suurempaa".

Menin ilman satulaa ja hetken ravailtuani oli pakko riisua paksut vaatteet ja kengät pois jalasta, niin lämmin kun oli! Kenttäkin on aivan täydellisessä kunnossa, sillä eilisen sateen vuoksi se ei pölynnyt yhtään muttei ollut myöskään märkä.
Ratsastin alkuun molempiin suuntiin Bohemiaa ihan vain rennoksi niin että se sai venyttää itseään kunnolla. Pikkuhiljaa keräilin ohjia hieman enemmän ja tein muutamia ympyröitä. Huomasi, että tamman mehut olivat vieläkin vähissä eikä siitä irronnut niin hyvää liikettä kuin normaalisti. Loppua kohden se vertyi kuitenkin oikein kivasti ja liikkui pyöreässä muodossa kevyesti. Laukoissa sai hieman käskeä eteenpäin, mutta kun moottori pelitti niin etupääkin keveni :) Kuvia on pääosin vain alku-ja loppuverkasta, mutta lisäsin muutamia videopätkiä mukaan :)

Asiaa ei tämän enempää valitettavasti ole, mutta lähiaikoina tulossa muutamia erikoispostauksia :)
Ensiviikonloppuna todennäköisesti menen Bohemialla puomeja ja voi olla että Viksunkin luona käyn pyörimässä (; Luulenpa, että Viksu alkaa nyt taas pyörimään arjessa normaalisti, kun pääsen maastoilemaan ja pikkuhiljaa kentällekin vanhan herran kanssa.

Kiitos muuten jo kaikille tähän mennessä kyselyyn vastanneille, tämä hieman avarsi tietoa lukijakaartistani, mistä kaikkialta meidät olette löytäneetkään :)
Lukijoista puheen ollen tuli näin yllättäen mieleen, onko kukaan teistä tulossa kilpailemaan tai kannustamaan Järvenpäähän Sakustars -kilpailuihin? (Kisat järjestetään koulullani, siksi kiinnostaa:D) Kyseessä siis valtakunnallinen kulttuurikilpailu kaikille ammattiin opiskeleville, ei liity millään tapaa hevosiin (;

+800 lukijaa, kiitos!

Ensiksi haluan kiittää yli 800 lukijaani suuresti, olette mahtavia! Emmi, Bohemia ja Viksu kiittävät <3 

Nyt on lomilta palailtu ja arki jatkuu. Tosin, onhan tässä jo oltu kolme päivää taas arjessa, mutta kuitenkin (; Loma meni omalta osaltani mukavasti maalla rentoutuen. Kävin jopa hiihtämässä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, Savossa kun oli vielä noin metrin verran lunta! Oli ihana palata keväiseen Etelä-Suomeen, meilläkin kun kentätkin on alkaneet jo sulamaan aika hyvään vauhtiin. Innolla odotan, kun pääsee taas hevosten kanssa kunnolla treenaamaan.
Monet ovat jo päässeet käymään kaikenlaisissa kilpailuissa, tuntuu että Youtube on tällä hetkellä täynnä vain kilpailusuorituksia! Tulee kurja olo, sillä tiedän etten pääse kesään mennessä kilpailemaan mihinkään. Hurjasti olisi nyt juuri mulle ja Bohemialle sopivia esteluokkia, mutta minkäs teet kun ei pääse. Uusimmat lukijat saattavat nyt ihmetellä mistä on kyse, eli siis olen ratsastuskiellossa leukaleikkaukseni takia. Saan kyllä ratsastaa, mutten hypätä. Tähänkin syynä on pääasiassa se, että hyppäämisessä on tippuminen paljon suurempana todennäköisyytenä (varsinkin Bohemian kanssa) ja leuka kun ei saa tärähtää mihinkään. Puomeja ja pieniä kavaletteja olen kyllä ajatellut tässä kevään edetessä mennä, kun niissä Bohemiakin on jo sen verran "luotettava".

Loman takia en ole nyt käynyt ratsastamassa, mutta sunnuntaina olisi taas tarkoitus ratsastaa Bohemia. Toivotaan, että kenttä on hyvässä kunnossa silloin, niin saatte jotain muutakin materiaalia kun vain maastoilua ;)

Ja näin lopuksi, ettei postaus jää ihan laimeaksi, olen tehnyt vihdoin ja viimein uuden videon Youtubeen. Parin kuukauden mittaiselta tauolta on nyt palailtu ja olen saanut itseäni niskasta kiinni. En tiedä mikä editoinnissa nykyään tökkii, mutta en tee sitä enää _niin_ mielellään kun joskus. Luulen, että inspiksenpuutokseen vaikuttaa tieto, etten saisi oikeasti "kunnolla" ratsastaa ja etten pääse hyppäämäänkään Bohemialla kun vasta kesällä. 17.päivä tulee vuosi täyteen Bohemian kanssa, joten tässä on kehitteillä yksivuotisvideo meidän kunniaksi :) Katsotaan milloin sekin ennättää valmiiksi!

Toivottavasti video miellyttää, luulen kuitenkin että moni ei tykkää videosta sillä se on täysi sekasorto :D Kommentoithan kuitenkin!

P.S Vastaa gallupiin vasemmassa yläreunassa !!!
(jos vastaat "joku muu, mikä?" tarkoituksena olisi siis kirjoittaa että mistä kautta olet blogini löytänyt :))

maastoilua, maastoilua..

Tässä postauksessa mulla ei ole mitään erityistä kerrottavaa. Kävimme Aadalla sekä perjantaina että lauantaina vain maastossa, sillä kenttä on vieläkin käyttökiellossa.
Tiellä ratsastamisen sijaan mentiin ihan "kunnon" maastoon, eli eräälle hiekkatielle, jossa oli oivat mahdollisuudet ravata ja laukata, vaikka niin kovaa kun hevosella pääsee! Perjantaina pidimme aika vauhdikkaan maaston ja mentiin ihan hirrrrveän lujaa Aadan ja Futuran kanssa! Bohemia oli oikein hieno ja kuumui aikalailla, mutta kun ponin ratsasti avuille, oli se niin upea että tarvitsi vain istua kyydissä ja pidä ohjat hiljaa kädessä :)

Lauantaina sitten vain käveltiin kavereiden kanssa samainen maastolenkki joka kestää kävellä noin tunnin verran.

Tiedän, että osa tulee kysymään, joten vastaan tähän kaikille: En ole ostanut uutta Kingslandin takkia, vaan oli lainassa Aadalta sillä omani unohdin kotiin :)

Tällä viikolla tuskin on tulossa mitään postauksia (ellen sitten keksi jotain muita postauksia, onko ehdotuksia?), sillä en pääse tallille koko viikkoon  Perjantaina lähden pääsiäisloman viettoon Savoon joten viikonlopun Bohemian ratsastus jää väliin :-/

Olen muuten nykyään myös BlogLovinissa, joten sieltäkin pääsette seurailemaan blogiani :)

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Näin etukäteen toivotan Hyvää pääsiäistä siis jokaiselle lukijalleni, niin uusille kun vanhoillekin!

millainen ratsastaja olen?

Toteutan jälleen yhden erikoispostauksista, jotka gallupissa olivat. Tämän postauksen tarkoituksena on analysoida omia ratsastustaitojani omasta näkökulmasta, niin hyviä kuin huonojakin puolia. Jostain syystä oman ratsastuksen kommentointi on mulle aina ollut hyvin vaikeaa, mutta toivotaan josko selviytyisin tästä :)

 Ensimmäisenä hyviin puoliin tulee oma rauhallisuus hevosten kanssa. Oli tilanne millainen hyvänsä, pysyn aina tyynenä ja pyrin rauhallisuudella rauhoittelemaan esimerkiksi säikähtänyttä hevosta. En säikähdä pienestä, mikä on tärkeää hevosmaailmassa. Ihmisen luonne ja fiilis vaikuttavat todella paljon hevosenkin olotilaan. Työskentelen rennosti hevosten parissa ja kehun hevosta heti, kun se tekee jotain oikein. Yritän aina olla tallilla positiivisella mielellä vaikka muutoin olisikin ollut huono päivä. En mielellään halua koskaan tulla kiireisenä tallille ja joutua laittamaan hevosta kiireisenä kuntoon. Kiire ja nopeat liikkeet saattavat stressaanuttaa hevosen, sekä lisäksi itse olen hieman hutiloiva ja sähellän jos ei ole paljon aikaa!
Osaan nauraa omille virheilleni ja muillekin toilailuille. Lisäksi osaan nauraa hevosten riehumisille; Jos hevonen yrittää heittää esim. alas selästä (riippuen tietenkin kuinka vaarallinen tilanne on), nauran vain kyydissä. Välillä oikein toivoisin, sen verran huimapäinen kun olen, että joku hevonen keksisi jonkun konnankoukun ja viihdyttäisi ratsastajaa (;

Kuten "epävirallinen" ratsastuksenopettajanikin on sanonut, olen kärsivällinen ratsastaja. Mikäli en saa kaikkea hetitässänyt, ei haittaa. Nykyään monilla nuorilla tuntuu olevan kiire päästä eteenpäin ja kehittyä, tai saada hevonen ratsastettua peräänantoon. Tällöin osa turvautuu hieman kovakouraisiin toimiin mikä vaikuttaa vain negatiivisesti kehittymiseen. Pyrin käyttämään mahdollisimman vähäisiä apuja, mutta valitettavasti suhteellisen huonon kropanhallintani vuoksi se ei ole hirveästi (ainakaan vielä) tuottanut tuloksia. Kokoajan olen kuitenkin vähän kehittynyt ja yritän kehittyä kokoajan lisää. Kärsivällisyys näyttäytyy myös siinä, että jankkaan jotain asiaa niin pitkään kunnes saan hevosen toimimaan, kuten pitää. En koskaan anna hevoselle periksi, se olen minä kuka voittaa. Joskus laiskimpina päivinä sorrun kuitenkin siihen, etten vaadi hevoselta niin hyvää suoritusta vaan annan sen hieman luistaa työnteosta.

 Negatiivisissa asioissa ensimmäisenä tulee mieleen istuntani. En pidä ratsastusasennostani yhtään, jalkani heiluvat miten sattuu ja käsien sekä nyrkkien asento on huono. Luojan kiitos olen saanut vähän hiottua istuntaani paremmaksi eikä esimerkiksi jalat ole niin levottomat. Varsinkin alkuun Bohemian kanssa oli ongelmia istunnan suhteen, ensinnäkin sen takia että en osannut vielä oikein ratsastaa ponia oikeinpäin eikä se sen takia liikkunut rennosti. Tällöin oma asentonikin kärsii enkä itsekään osaa pysyä rentona. Lisäksi olin tottunut reippaisiin hevosiin (mm. Viksu) ja Bohemia kun on vähän sellainen eteenpäintyönnettävä malli, muutos oli erilainen (; Tottakai siis olen ratsastanut tuhansia kertoja superlaiskoilla hevosilla, mutta kun kaksi vuotta olin melkein ratsastanut vain Viksulla, olin jo tottunut reippaaseen ratsuun :)

Jalkani ilman satulaa usein jännittyvät, enkä osaa ilman satulaa rentouttaa jalkojani. Tiedä sitten mistä johtuu, mutta esimerkiksi Bohemian kanssa ongelmana on ponin kapea vatsa. Bohemiahan on vain 140cm korkea ja itselläni pituutta 175cm, joten jalat eivät saa niin paljon tukea mitä tarvitsisi jonka vuoksi automaattisesti tietämättäni "nostan" jalkojani ylöspäin että pohjeavut menevät läpi. Tähänkin yritän kokoajan keskittyä ja saada jalkoja rennommaksi. Viksun kanssa kyseistä ongelmaa ei juurikaan ole.

Esteratsastuksessa suurin ongelmani on käsieni asento. Näyttäisi kun käsien ja kylkien välissä olisi iso kasa sanomalehtiä enkä saisi käsiäni pidettyä siellä kyljissä kiinni! Aina esteen päällä kädet sojottavat minne sattuu ja se näyttää kaiken muun lisäksi todella tyhmältä :D Nyt kun on ollut talvi eikä kentällä vielä ole päässyt hyppäämään, en ole päässyt korjaamaan asiaa. Ja tiedän, ettei tämäkään asia korjaannu hetkessä. Pakko joku kerta sitoa käteni yhteen, jos ei muutoksia ala tapahtumaan! Olen todella huonomuistinen, ja aina ratsastaessa välillä tuntuu unohtuvan kaikki korjattavat seikat..

Yksi negatiivinen asia on vielä se, että hevosten niskassa kummasti tuntuu olevan aina mielenkiintoisia muurahaisia, joita täytyy katsella ;) Nykyään kuitenkin tähänkin asiaan olen alkanut keskittyä enemmän eikä ne silmät aina katsele sinne hevosen niskaan.

Olen saanut hurjasti neuvoja omaan istuntaan katsellessani näitä kansallisen tason kouluratsastajatyttöjä, kiitos vain Aada ja Jutta ;)! Olen huomannut kehityksessäni paljonkin muutoksia parempaan, mutta vielä todellakin on paljonpaljonpaljon korjailtavaa. Tämä ratsastushan kun on sellainen, että koskaan ei voi olla "valmis".

Virheet ovat tehty sen takia, että niistä opitaan ja niitä korjataan, eikö?

Kylläpäs tuntui kivalta päästä ihan kunnolla analysoimaan omaa ratsastustani, harvoin kun sitä teen! Olen tiedostanut ongelmani jo aika pitkään, mutta en useinkaan tunnu saavan mitään aikaiseksi. Nyt kun saan leukani täysin kuntoon, aion mennä Bohemian kanssa joihinkin estevalmennuksiin, joista saan varmasti apua niin itselleni kuin ponillekkin. Aadan opastuksessa sujuvat koulutunnit, mutta voisihan sitä välillä mennä ihan oikean ratsastuksenopettajan oppiin. Onneksi kesäisin pääsen Hilariuksen kanssa omistajansa valvovan silmän alle, joka on todella hyvä opettaja ja osaa kiinnittää juuri niihin asioihin huomiota, mihin pitääkin :)

uusi ulkoasu + maastossa

Noniin, huh, vihdoin ja viimein tämä blogihässäkkä on saatu kuntoon, ja toivon syvästi että kaikki lukijani löytävät jälleen blogiin! Tosiaan osoitteen kanssa oli ongelmia, jonka vuoksi Blogger väitti ettei blogini olisi enää käytössä. Sain asian kuitenkin korjattua ja nyt pitäisi toimia.

Vaihdoin ulkoasunkin hieman keväisempään sekä tein uuden bannerin. Olen ainakin tähän mennessä saanut tästä ihan uusimmasta ulkoasusta pelkkää hyvää kommenttia, toivotaan että suurimmalle osalle 'ei kommentoneille' kelpaa :) Ulkoasu on nyt selkeä ja vaalean värinen, omaan makuun vähän liian väritön. Taustan olisin ehkä halunnut hieman tummemmaksi, mutta olkoon nyt ainakin jonkin aikaa tämän näköinen. Muutamat valittivat liian pienestä tai epäselkeästä fontista, joten vaihdoin sen nyt selkeämmäksi. Toivottavasti jokainen pystyy tätä nyt lukemaan!
Kesälle tulen tekemään jälleen uuden ulkoasun, joten ne, jotka tästä eivät pidä, teidän ei tarvitse kestää tätä ikuisuuksiin (;

Mainitsisin vielä, että kaikkien, joilla tulee jotain kysyttävää, kannattaa käydä vilkaisemassa UKK-välilehti, jonne olen koonnut useiten kysyttyjä kysymyksiä. En jaksaisi jokaiselle vastata tuhannetta kertaa samaa asiaa, joten tämä helpottaisi kovasti :)

Sitten vielä pääasiaan, eli heppailuun!
Kävin eilen, keskiviikkona, ratsastamassa jälleen Viksulla. Ilma oli oikein ihana ja varmaan lämpimin tähänastisista kevätpäivistä, joten lähdettiin maastoon! Kenttä oli aivan kamalassa kunnossa eikä siinä voinut edes kuvitella ratsastavan  joten maasto oli ainoa vaihtoehto, tiet kun ovat jo täälläkin ihan sulaneet :)
Valitettavasti ette saa nyt mitään kunnon materiaalia, ainoastaan ylläolevat tarhakuvat Viksusta nappasin ennen ratsastusta.
Harjatessa karvaa lähti taas ihan hirveästi, kuten kuvasta saatatte huomata! Onneksi sain kuitenkin nyt paljon paremmin karvaa siistittyä ja kesäkarva alkaakin jo näkymään aika selkeästi. Ihanaa :)

Maastossa Viksu oli ihan hirveän pirteä. Olin ilman satulaa ja laittanut nivelsuitset ilman turpahihnaa, sillä ajattelin että eihän Viksu nyt lähde mihinkään viemään. No, väärässä olin, sillä sain ihan todenteolla pidätellä vanhaa herraa ettei rallitettu pitkin hiekkatietä! Alkuun vain naureskelin kyydissä, mutta hymy alkoi hyytymään kun Viksu yritti viedä mua kun märkää rättiä. Kuka kehtaakin väittää ettei vanhassa ruunassa olisi vielä ruutia! ;) Mentiin siis yhtä tietä edestakaisin kokoajan (hah, on siinäkin maasto!). Jouduttiin sitten tekemään ihan kunnolla töitä ja kuunteluharjoituksia. Kaksi askelta käyntiä -> pysähdys, kaksi askelta käyntiä -> pysähdys. Tämän jälkeen ravikäynti-siirtymisiä ja lopuksi laukattiin pieniä pätkiä. Tehtiin myös muutamia takaosakäännöksiä ja vähän väistöjä. 

Huomenna (perjantaina) menen Aadan luo yöksi, ja lauantaina ratsastan Bohemian. Katsotaan, josko siellä kenttä olisi paremmassa kunnossa, muutoin menemme jälleen tiellä. Siihen asti näkemiin!