istunta uuteen uskoon!

Viikko on vierähtänyt huomaamattaan ja viikkoon on taas mahtunut paljon hevostelua (kuten tavallista)! Kerrottavaa olisi ollut tässä jo aikaisemmin, mutta materiaalia ei minkäänlaista ennen lauantaita, joten ajattelin että kirjoitanpas vasta tänään, kun on enemmän näytettävääkin.

Aloitetaan ihan viime viikonlopusta eli sunnuntaista, jolloin sain käydä liikuttamassa Teemun. Ratsastin Teemun myös lauantaina, mutta siitä löytyykin pätkä messuvideosta, joten eipä lauantailta tarvitse mitään kertoa, kävimme tyttöjen kanssa siis käyntimaastossa ja otin pari laukkapätkää vielä tiellä. Teemusta voisinkin nyt kertoa lyhyesti, millainen se on maastossa, kun on tullut tutustuttua ruunaan paljon paremmin.
Teemuhan oli alkuun Aadan tallille muutettuaan hyvin rauhallinen hevonen, ei hötkyillyt turhia eikä pelännyt mitään. Sitä sanottiinkin laivaksi, joka vaan matkustaa hitaasti eteenpäin välittämättä mistään sen suuremmista. Pikkuhiljaa pidemmän aikaa tallilla oltuaan sen luonne rupesi muuttumaan ihan erilaiseksi, siitä tuli säpäkkä, säikky ja hirvittävän energinen. Luulemme tämän johtuneen kuitenkin tallin ilmapiirin vaihdosta, hevoset elävät Aadalla erittäin hyvissä oloissa ja hevosille löytyy paljon kavereita, joten luulen Teemunkin piristyneen ja muuttuneen sen takia elämäniloiseksi riiviöksi. Maastossa ennen Teemu kulki rauhallisesti vaikka jonon perässä eikä kyttäillyt sen suurempia, nykyään joudumme olemaan vetohevosena Teemun kävellessä niin hurjaa vauhtia korvat pystyssä! Aivan ja kaikkea täytyy kyttäillä ja välillä pyrähdellä, mutta koskaan se ei mitään tee tai lähde käsistä.

Sunnuntaina Teemulla oli vasen takajalka turvonnut, joten kävin juoksuttamassa sen ensin maneesissa. Kipeä jalka ei ollut kyllä yhtään, sillä maiskauttaessani Teemu rykäisi kiitopukkilaukkaan ympyrällä ja laukkasi varmaan sata kierrosta ennenkun sain sen pysähtymään. Niin, tässä se mun "rauhallinen" ratsu on.. :D Pyytäessäni uudelleen eteen, tällä kertaa ihan raviin, oli taas vuorossa laukkapyrähdys pukkien saattelemana. Aina kun olin saamassa Teemua rauhoittumaan, niin ei, herrahan otti uutta kipinää jostain pienestä kolahduksesta mikä saattoi ulkoa kuulua ja johan juostiin taas pää viidentenä jalkana.
Juoksutuksen jälkeen päätin vielä rauhoittaa Teemun ja ratsastaa eteen alas kaikissa askellajeissa suhteellisen rennosti sen verran, että sain sen läpi edestä. Nykyään kun ratsastan ilman gramaaneja, töitä saa tehdä kaksinverroin enemmän, koska Teemu osaa olla ja onkin niin hirvittävän vaikea edestä. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut erittäin paljon ja saan Teemun ihan hyvin läpi ja peräänantoon eikä gramaaneitta ratsastus ole enää mahdoton ajatus.

komistus <3

Maanantaina olinkin sitten ihan ratsastuspilatestunnilla, jossa korjattiin istuntani uuteen uskoon. Aira Toivola (josta monet ovat varmaan jo kuulleetkin muissa blogeissa) tuli tallille pitämään siis istuntatuntia johon minäkin vihdoin ja viimein päätin osallistua ja täytyy sanoa, että hukkaan ei mennyt! Alkuun Aira katsoi entistä istuntaani ja korjasi sen tämän jälkeen aivan erilaiseksi. Uudessa asennossa tuntui, että nojaisin hirveästi eteenpäin ja olisin aivan kyyryssä,vaikka todellisuudessa jännitin vain vatsalihaksiani ja istuin täysin suorassa lantion päällä. Kaikista eniten olin ihmeissäni kuitenkin siitä, miten paljon uusi istunta vaikutti hevoseen. Teemu ryhdistäytyi allani 100% ja otti takajalkoja paremmin alleen. Ihan kuin taikatemppu! Tätä sitten hioimme ravissa ja laukassa että istuntani pysyisi uudessa asennossa.
Oli ihana päästä viimein istuntatunnille, jollaiselle olen halunnut jo pitkään. En ole yhtään pitänyt omasta istunnastani, sillä tuntuu että varsinkin Teemun selässä hölskyn kuin perunasäkki jalat heiluen milloin mihinkin ja käsien olevan miten sattuu. Videoita ja kuvia katsoessani ei se kuitenkaan näytä todellakaan niin pahalta miltä itsestäni tuntuu. Nyt kuitenkin sain paljon vinkkejä, kuinka jalat pysyvät kurissa ja istunta muutenkin kasassa. Tätä vaan harjoittelemaan, niin eiköhän hyvä tule pikkuhiljaa (;

Tiistaina kävin ratsastamassa Viksun, jonka jalka on taas tervehtynyt joten pääsin kunnolla työskentelemään. Vähän kuitenkin varoin enkä vaatinut niin aktiivista liikettä ettei vaan mitään sattuisi uudelleen, kenttäkin kun on ollut nyt aika sohjoa joistain kohdista. Viksu oli mukava ja liikkui hyvin, mutta kyllä huomasi että varoo selvästi kentän pohjaa eikä uskaltanut rentoutua ja pyöristyä niinkuin normaalisti. Myös vesilätäköt inhottivat sitä hirveästi ja aina pää nousi ylös ravatessa märistä kohdista, iu, senkin prinsessa! ;)
Keskiviikkona ratsastelin aika samalla tavalla kuin tiistainakin, muutamia ympyröitä, siirtymisiä, väistöjä ja temponvaihteluja. Viksu oli jälleen kiva. Odotan vaan niin paljon että kenttä sulaa niin pääsen Viksunkin kanssa reenaamaan kunnolla!

kunnollisia treenejä odotellessa! (viksu syksy 2012)

Perjantaina oli taas vuorossa Teemun liikutus, oli taas maastolenkin vuoro jonne lähdin Aadan ja Viljan kanssa. Tarkoituksena oli ottaa muutakin kuin käyntiä, mutta muutamia ongelmia ilmeni että menimmekin sitten maneesiin ottamaan ravia ja laukkaa. Teemu oli aika hyvä ja sain sen hyvin läpi.

Lauantaina olimme koulutunnilla ja voi että miten hyvä fiilis jäi tunnin jälkeen! Se tunne, kun sain Teemun ratsastettua yhtä hienoksi mitä kuukausia takaperin gramaaneilla. En olisi ikinä uskonut kehittyvämme näin nopeasti tähän pisteeseen, että alunperin niin hirveän vaikea hevonen joka ei uskaltanut luottaa ja rentoutua, liikkuu kuuliaisena hyvässä peräänannossa ilman mitään apuohjia!
Aloitimme ihan ravissa ratsastamaan taivutellen paljon molempiin suuntiin volteilla ja ympyröillä. Alku tuntui taas vaikealta ja niskaa ei meinannut saada pyöreäksi, mutta tarpeeksi pitkään verkatessa Teemu alkoi liikkumaan oikein hyvin ja tuli pehmeäksi edestä. Tätä samaa teimme myös laukassa, eli keskityimme hevosen rentoutumiseen ja pehmeään liikkumiseen. Muoto sai olla aika matalana, kunhan hevonen pysyi pehmeällä tuella eikä painanut kädelle. Pikkuhiljaa rupesimme nostamaan muotoa korkeammaksi ja takajalkoja alle. Teemu oli hyvin kuuliainen, mutta sain kyllä muistuttaa usein pohkeella että ravi pysyy aktiivisena eikä lössähdä.
 Lopuksi, kun hevonen oli korkeassa muodossa lyhyemmässä ravissa, pyysimme ravia enemmän eteen aika äärirajoille, jolloin askel pitenee ja vahvistuu ja hevonen joutuu käyttämään lihaksiaan kunnolla. Teemua avitettiin maastakäsin raipalla napauttamalla vähän takajalkoihin, jotta se lähtisi rehellisesti eteen. Tätä saatiin hetken aikaa treenata, kunnes sain sen itse reagoimaan oikein pohkeeseen. Voi vitja miten hienot liikkeet siitä loppujen lopuksi irtosi! En ole varmaan ikinä saanut siitä niin isoa ja eteenpäinpyrkivää ravia, jesjesjes! Olin erittäin tyytyväinen tunnin jälkeen ja Teemu sai hurjasti rapsutuksia ja taputuksia ja annoin sen ravata eteen alas loppuravit.

Nyt sunnuntaina tätä tekstiä kirjoittaessa huomaa, että eilen tuli ratsastettua lähemmäs kaksi tuntia, selkä- ja vatsalihakset ovat aivan jumissa! Nyt ei niin omatunto kolkuta vaikka jätin salitreenin väliin ;)

Videoita en ole nyt julkaissut miltään tunneilta, sillä yritän säästää niitä tulevaan Teemuvideoon. 

Palaillaan taas !

päiväni videolla - tampereen messut

Näiden ihanien tyttöjen kera olimme kiertelemässä lauantaina 6.4 Tampereen hevosmessuilla kojuja ja jokainen löysikin edes jotain pientä, ei siis turha reissu ollut! Kuvasin päivän aikana kaikennäköisiä videoita joista koostin tämmöisen pätkän.

Pahoittelut, että video on hyvin nopeasti koottu eikä siinä ole minkäännäköisiä siirtymiä, yritin vain saada videon ääniraidat menemään oikeassa kohdassa ja siirtymät olisivat vain sotkeneet ne. Taas kuitenkin jotkut ääniraidat menevät väärään aikaan tai jostain syystä puhe ei kuulu ollenkaan, argh!! Noh, toivottavasti video muutoin miellyttää, katsokaa ja kommentoikaa :)

Aurinkoiset kuulumiset

Aurinkoinen tervehdys kaikille!
Pääsiäisloma Levillä on nyt lusittu ja nyt alkaa taas aherrus työharjoittelun parissa jotta kesällä sitten saisi paperit käteen ja ammattinimikkeen.
 Meillä oli perheen kanssa oikein kiva loma, vaikka alunperin olin hieman lomalle lähtöä vastaan ilman kaveria, kyllähän sitä loppujenlopuksi jaksoi koko viikon eikä tylsiä hetkiä juuri tullutkaan. Ohjelmaani kuului salitreeniä, hierontaa, laskettelua, baareilua ja kävimmepä kerran äitini kanssa islanninhevosvaelluksella Lapin Saagassa. Ratsukseni sain Irmeli-nimisen rautiaan tamman jonka kerrottiin olevan laiska ja vaativan päättäväisyyttä. Ei se kyllä yhtään laiska ollut, vaan päinvastoin olisi halunnut mielellään mennä kovaa! Harmi, että ryhmäämme tuli kaksi aloittelevaa lasta, jotka eivät loppujenlopuksi uskaltaneet mennä tölttiä lujempaa, vaikka ryhmä oli kokeneemmille tarkoitettu. Oli siis vähän kirpaisevaa maksaa yhteensä 130e vajaamittaisesta retkestä, jossa ei päässyt kuin pari kertaa tölttäämään. Noh, leppyytin itseäni sillä, että täällä Etelässä minua odottaa ylväs maastoratsu Viksu tai hieno kouluruuna Teemu ;)

 

Tämän naishenkilön kanssa istuin samassa hississä ;)

Hirveästi monipuolista kerrottavaa ei hevosrintamalta ole. Teemua minun ei ole tarvinnut nyt ratsastaa alkuviikosta, perjantaina ja sunnuntaina tosin pääsen senkin selkään. Viksulla kävin sekä tiistaina että keskiviikkona, mutta ikävä kyllä Viksu ontuu oikeaa etujalkaansa ja ratsastelut jäivät siihen. Ennen ontumisen huomaamista minusta ja Viksusta otettiin pari kivaa kuvaa pellolla talvisissa maisemissa ja olisinpa saanut vihdoin videomateriaaliakin, mutta Viksu päättikin toisin :(
Viksu tosiaan rupesi ontumaan alkuverryttelyssä kun ravailin sillä kenttää ympäri. Pari kierrosta oikeaan suuntaan sujui ontumatta, mutta vaihtaessani suuntaa vasempaan Viksu alkoi välittömästi linkuttaa jalkaansa. Hyppäsin selästä ja taivuttelin jalkoja ja kokeilin tuntuuko lämpöä, oikeassa etupolvessa oli hieman lämpöä muttei mitenkään vakavasti. Viksu pääsikin sitten takaisin tarhaan lepuuttamaan itseään.

Onneksi ratsasteluni eivät suinkaan jääneet tähän, sillä muutama postaus taaksepäin mainitsemani Ankka-tamma kaipasi liikuttajaa. Kipusin siis sen selkään ja ratsastelin käynnissä ja ravissa läpi. Ankka on oikein mukava, joskin aika säikky ja vaativa tamma, mutta keskittyessään oikein hieno ja kauniit liikkeet omaava hevonen.

Ankan jälkeen liikutusapua kaipasi myös vanha tuttu ruuna Rommi, jota olen muutamia kertoja 4-5 vuotta sitten ratsastanut ja ollut paljonkin tekemisissä. Rommi on 22 vuotias FWB-ruuna, aika vähän käytetty joten lihaksisto on päässyt aikalailla kuihtumaan. Taivuttelin hevosen läpi ravissa ja pyrin saamaan lennokkaampaa ravia rennosti.

Ankka (vas.) ja Rommi

Keskiviikkona tulin tallille tarkastamaan Viksun voinnin ja tekemään tallityöt. Pyöräytin kentällä juoksuttaen ja katsoin ravin, jossa ontuminen näkyi vielä selvästi. Käynnissä Viksu liikkuu täysin puhtaasti ja epäilemmekin omistajan kanssa Viksun liukastuneen esimerkiksi tarhassa, nyt kun sen tarhakaveri on kiimassa ja vanha herra taitaa kuvitella olevansa nuori adonis ja on yrittänyt juosta tamman perässä. Voi sitä!
Lähdimmekin sitten pienelle käyntiretkelle Ankan ja omistajansa kanssa, jottei Viksu seisoisi kahta päivää.
Rennon maastolenkin jälkeen ratsastin jälleen Rommin, tällä kertaa liikkui jo paljon paremmin.

Tällaista hevosasiaa tällä kertaa, ratsastamaan olen tosiaan monipuolisesti päässyt erilaisilla hevosilla ja viikonloppuna pääsen Teemunkin selkään pitkästä aikaa :) Lauantaina olen myös tulossa Tampereen hevosmessuille katselemaan talliporukan voimin, katsotaan jos teen jonkun videopostauksen sieltä, valitettavasti iPhonea käyttäen sillä oma kamerani on korjaamossa.

Viimeiseksi vielä loppukevennys, sillä olen viimeaikoina tutkinut blogini tilastotietoja tiuhaan ja poimin sieltä hulvattomimmat hakusanat, joilla Viksua elämää-blogia on etsitty. Kyllä muutaman kerran meinasi tuolilta tippua, huh...!

Viksua elämää & Emmin blogi -> näillä hakusanoilla ollaan blogiani etsitty eniten

Peräänanto -> hmm, olenkohan kirjoittanut usein blogissani peräänannosta, tai sitten tämä liittyy muoto ja peräänanto-postaukseeni..

Ella Laukniemi -> jahas, ilmeisesti jokin lukijoistani, sillä kaveripiiriini ei tietääkseni kuulu ketään tämännimistä, terveisiä vaan kuka sinä oletkaan :)

Emmi ja viksu levi -> kyllä, näistä kaikista olen kirjoittanut blogiini enemmän kuin kerran, hauskaa miten joku keskinyt kirjoittaa kaikki samaan hakusanaan!

Hampaan juuren tuumoti -> tuota, onko tämä suomea vai ei? Myös hampaistani olen useampaan otteeseen täällä kirjoittanut, mutta koskaan en ole törmännyt tuohon tuumoti-sanaan, mitä lienee tarkoittaakaan :o

Hevonen ei pysy peräänannossa -> voi itku, toivottavasti tähän on joku löytänyt ratkaisun, joko yleensä googlesta tai sitten ihan tästä blogista :)

Hevonen pysyy peräänannossa -> mainiota, joku on onnistunutkin siinä!

Hevonen luotilinjalla -> tämäkin lienee aplodien paikka, hyvä että hevosen nenä pysyy oikeassa kohdassa!

Myksooma -> tämä on se 'hirviö', joka leuassani on ollut ja josta olen blogissakin maininnut

Hevosen taivuttaminen.video -> mitä lienee tuo piste kahden sanan välissä tarkoittaakaan, mutta kyllähän sitä on tullut hevosta taivutettua videollakin.

Emoji-hymiöt -> tämä liittyy iPhoneen, olen tainnut joskus kerran vastata jonkun lukijan kommenttiin emoji-hymiöön liittyen, muuta selitystä en keksi!

Vanukkaat -> tuota, pidän kyllä erilaisista vanukkaista, mutta millähän perustein joku on päässyt eksymään hevosblogiin vanukkaan avulla..?!

Leuka titaanista -> kyllä, minulla on! tosin toinen titaanilevyistä on poistettu leuastani, toinen siellä vielä on.

Mies nussii hevosta -> anteeksi....mitä? nyt on kyllä erittäin huolestuttavaa mikäli joku sankari on löytänyt blogini tällaisella hakusanalla, minun tietääkseni kun täällä ei ole koskaan esiintynyt noin rivoa miestä joka olisi hevosiin suuntautunut.. huh!

epäonnistunut videopostaus

Voi itku, voisin manata editointiohjelmani syvimpään maan rakoon, sillä se heittää ääniraidat ihan ihmeellisesti videopostauksia tehdessäni! Tarkoituksenani oli siis eilen kuvata videopostaus päivästä ja Viksun ratsastuksesta, mutta kävi myös sellainen juttu kesken kuvauksen että järjestelmäkamerani meni jollain tapaa rikki, ettei se enää kuvannutkaan kuin mustia kuvia ja videota. Tästä syystä jouduin vaihtamaan iPhoneen, joten ratsastusmateriaalia en saanut kun jonkin verran muutamista hypyistä. Lisäksi videopostaus jää kesken, kuvasin kyllä vielä ratsastuksen jälkeenkin videota, mutta ääni poukkoilee klipissä niin paljon, ettei siitä olisi saanut selvää :(
Aluksi ajattelin, että ihan sama, en nyt teekään videopostausta kun meni näinkin pieleen että kamera rikkoutui ja ääniraidat sekoilee, mutta ehkä te lukijat kestätte videon katsoa, sillä puhun siinä suht asiaakin.

Vein kamerani tänään korjaamolle, joten katsotaan jos sen jälkeen, kun kamera on kunnossa, niin teen uuden ja paremman videopostauksen.


Tunnin jälkeen puhuin siis kameralle fiiliksiä, kuinka sujui ja millainen Viksu oli. Kirjoitan puheeni nyt sitten tekstinä, jotta saatte tietää mietteitäni.
Viksu on ollut koko talven hirvittävän kiva, sen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia minkään suhteen, tasaisesti ollaan menty koko talvi. Alkuun olen aina taivutellut molempiin suuntiin ja ratsastanut läpi molemmille kuolaimille ja pohkeelle. Nykyään Viksu tulee yhtä helposti läpi myös vasempaan suuntaan, joka on sille aina ollut se vaikeampi ja olen saanut käyttää enemmän aikaa hyvään lopputulokseen kyseisessä kierroksessa. Nykyään molemmat kierrokset sujuvat hyvin ja Viksu työstää itseään hienosti. Kovin energinen se on ollut ja varsinkin loppuraveissa Viksulla on tapana liihottaa eteenpäin ja karata avuilta, joten olen saanut ihan kunnolla pitää tuntuman hevoseen että ravi pysyy tarmokkaana mutta hyvässä kontrollissa.
Eilen pitkästä aikaa tosiaan vähän hyppelin pääasiassa mielenvirkistykseksi, sen kummemmin keskittymättä tekniseen puoleen. Viksusta huomasi, kuinka se piristyi hirveästi hyppäämisestä. Tällä kertaa se pysyi erittäin hyvin kontrollissa, usein kun se tuppaa tulla vahvaksi edestä ja ignoorata pidätteeni. Eilen sain jopa ratsastaa hieman eteen että laukka pyöri ja hypyt olivat pyöreitä. Kentän pohja ei kuitenkaan hirveää kaahottamista sallinut, joten niin hyviä hyppyjä ei tullut. Pääasia, että molemmilla oli kivaa :)

Viime viikon lauantaina olin ajatellut tekeväni päiväni kuvina -postauksen, mutten muistanut kuvata koko päivää. Ajattelin kuitenkin laittaa nyt tähän ne kuvat, mitä kerkesin päivän aikana ottaa, niin tämä postaus ei ihan lyhyeksi jää, vaikka tuo video tuossa onkin.

Aamu alkoi herätyskellon soidessa puoli kahdeksan aikaan. Tarkoituksena mennä tekemään aamutallia tyttöjen kanssa.

Aamupalan söin kahdeksan aikoihin, fitnessmuroja ja vadelmia.

Väsyneenä tallikamat päällä ja valmiina tallille!

Kotoa lähdin hieman myöhässä, puoli yhdeksän aikoihin. Pakkasmittari näytti -13,5, mutta tuntui vielä paljon kylmemmältä!

Hevosille oli jo aamuruoat annettu kun saavuin tallille, joten hevosten loimitus ja tarhaus, jonka jälkeen siivottiin karsinat.

Puoli yhdentoista aikaan olimme saaneet tallityöt tehtyä, joten oli aika antaa hevosille vähän heinää tarhoihin.

Kun tallihommat oltiin saatu valmiiksi, mentiin ottamaan tyttöjen kanssa kuvia ihanassa säässä. Itse tosin toimin valokuvaajana mutta täytyihän sitä itse vähän päästä pelleilemään myös kameran eteen..

Jostain syystä näytän tässä ihan sokealta, hiukset taas vaihteeksi silmien edessä.. Onneksi Santra on sentään edustava <3

Kuvailujen jälkeen oli ratsastuksen vuoro. Tosin ennenkun itse nousin hevosen selkään, kuvailin muita ratsukoita maneesissa.

Kello löi 13, kun itse lähdin ratsastamaan. Tästä ratsastuksesta teinkin postauksen viime viikolla :)

Loppupäivä jatkuikin hengailulla ja herkkujen syömisellä ja leffoja katsellessa.

Tässä olikin sitten tämän kuun viimeinen postaus, sillä lähden jälleen Leville lauantaina viikoksi vanhempien kanssa. Hevostelua on tiedossa 31.3 ja 1.4 kun ratsastan jälleen Teemun ja tiistaina ja keskiviikkona normaalisti myös Viksun. Katsotaan, jos silloin tulee jonkinlaista postausta, jos ei, niin Tampereen Hevosmessuilta voisin jonkun videopostauksen kehitellä. Sinne siis ollaan tulossa Team Nybacka-tyttöjen edustuksella, itse ensimmäistä kertaa koskaan. Innolla odotan! :)

hevostäyteinen viikko ohi!

Viikko vierähti nopeasti ja Teemun hoitoviikko on ohi. Paljon kaikenlaista on mukaan mahtunut ja oli kivaa viettää aikaa tallilla jokaisena päivänä huolehtien ikään kuin omasta hevosesta. Paljon opin uutta Teemusta, välillä koeteltiin hermojani ja välillä olin erittäin tyytyväinen kokiessani onnistumisen tunteita. Olen edelleen todella iloinen siitä, miten suuren harppauksen olen ruunan kanssa tehnyt, mutta tiedän ja tunnen että sillä on vielä paaaljon annettavaa ja sellaista osaamista, mitä en vielä tiedä enkä osaa siltä pyytää.

Torstaina pidin Teemulla vapaapäivän, kävin laittamassa sen ruoat ja otettiin kauniissa auringonpaisteessa muutamia yhteiskuvia. Teemu osaa aina poseerata niin nätisti, maailmassa kun on sen mielestä niin paljon ihmeteltävää niin korvat hörössä on kokoajan oltava!

Perjantaina halusin käydä maastossa, sillä en vaan millään tohtinut kuluttaa uraa maneesissa kun ulkona paistoi aurinko täydeltä taivaalta ja lämmin oli! Todella ihanaa, kun tuntee auringon jo lämmittävän ja lumi alkaa pikkuhiljaa sulamaan. Kevät on lähellä!
Teemusta on tullut nyt päivien edetessä ihan hurjan pirteä, lisäksi se pelkkää aivan ja kaikkea. Luulisi, että vähän hävettää kun tuollainen iso köriläs säikkyy pieniäkin asioita ja ääniä ;) Maastossakin sai siis olla kokoajan hyvin varuillaan, sillä välillä tuntui että kohta se hyppää nahoistaan tai löydämme itsemme ojasta. En tiedä, onko Teemulla vain kevättä rinnassa, liikaa energiaa, pöllöilee muuten vain vai pelkää ihan oikeasti. Joka tapauksessa, välillä meinaa hermot mennä mutta täytyy yrittää pysyä itse rauhallisena niin Teemukin on rauhallisempi.

Lauantaina meillä oli tallityttöjen kesken kunnon koulutuuppauspäivä, laitoimme kaikille hevosille värikkäät pintelit ja huovat ja pyysimme yhtä kavereistamme kuvaamaan. Teemulle laitoin pitkästä aikaa satulan, tosin estesatulan, sillä sen vanha koulusatula on huono ja uusi ei ole vielä saapunut. En osannut kuitenkaan yhtään istua kyseisessä satulassa, se oli kova ja estesatula + koulujalustimet = ei hyvä yhdistelmä. Lisäksi Teemu onnistui rikkomaan alkuviikosta omat suitsensa, joten jouduin menemään kimblewickeillä.
Teemu oli hyväntuntuinen koko tunnin ajan, hieman laiskahko aluksi. En kuitenkaan heti pyytänytkään siltä reipasta ravia, sillä en yhtään osannut istua satulassa ja alapohje heilui kuin hurrikaani. Halusin siis aluksi keskittyä saamaan oman istuntani edes vähän paremmaksi ennen kuin rupesin työstämään itse hevosta. Otin jalustimet pois jalasta jotta pystyisin istumaan syvemmälle satulaan. Kun istuntaani olin tyytyväinen, keskityin enemmän hevoseen.
En tehnyt sen kummempia tunnin aikana, keskityin vain saamaan Teemun rennoksi ja pyöreäksi, tasapainoiseksi ja kuuliaiseksi. Vaikeaa se osaa Teemun kanssa olla, mutta hienosti se liikkui kun keskittyi itse täysillä ratsastukseen. Laukka oli varsinkin todella hyvää molempiin suuntiin, Teemua on paljon helpompi ratsastaa laukassa kun ravissa. Laukka on sillä paljon tasaisempaa ja selässä helpompi istua, ravi pompottaa etenkin silloin, kun Teemu ei käytä selkäänsä oikein.
Katsottiin jossain vaiheessa tuntia kelloa ja huomattiin, että olimme ratsastaneet puolitoista tuntia, huh! Siispä ravailin loppuravit pitkässä muodossa ja suuressa, aktiivisessa ravissa, sen jälkeen pitkät loppukäynnit ulkona. (ja kyllä, tiedostan että joissain kuvissa käteni ja katseeni harhailevat, siitä ei tarvitse mainita :))

Tänään sunnuntaina ratsastin Teemun tehokkaasti mutten kovin kauaa. Tein ravissa paljon väistöjä ja avoja sekä laukassa temponvaihteluja. Pyysin reipasta ja eteenpäinpyrkivää ravia vähän korkeammassa muodossa. Myös muutamat kootut ravit kokeilin, Teemu kuuntelee hienosti istuntaa, mutta vaatii kyllä paljon apua jotta ravi pysyy aktiivisena eikä "lössähdä" pyytäessäni lyhyempää ravia.

Sitten vielä hieman muuta asiaa. Viime Bohemia-postauksen myötä monet lukijat ovat kertoneet ikävöineensä sitä "vanhaa" Viksua elämää-blogia, jossa postaukset olivat monipuolisempia ja kun vielä ratsastin Bohemialla ja sain tehdä sen kanssa kaikenlaista. On harmi kuulla että Teemun tullessa ja Bohemian mennessä on joiltakin lukuinnostus kadonnut, mutta asialle ei valitettavasti voi mitään. Teemun kanssa pystyn tekemään samoja asioita kuin Bohemiankin kanssa, lukuunottamatta hyppäämistä, joten en ole juurikaan itse ainakaan huomannut blogini radikaalisti muuttuneen huonompaan suuntaan. Luulen, että joidenkin innostus on lopahtanut ihan senkin takia, että nyt ei allani enää ravaakaan pieni muskeliponi, vaan suurikokoinen kouluruuna. Monien mielestä ponit ovat vaan niin hauskoja että automaattisesti niiden elämää seuraa mieluummin.

Toinen asia, josta mainittiin, on tyttöjen kanssa tehdyt kulissivideot, joita kovasti kaipaillaan. Siihen täytyy todeta, että kulissivideoita todennäköisesti ei enää ole tulossa, ainakaan kovinkaan monta tai niin monipuolisia. Moni haluaa pysytellä poissa nettimaailmasta eikä tahdo itseään esille videoilla. En myöskään itse tahdo liikaa tuoda itseäni/muuta elämääni esille, sillä blogimaailma on mitä on. Videopostauksia kyllä tulee ja erikoispostauksiakin pyrin tekemään kun hyviä ideoita tulee, joten ei tämä kovin paljon huonompi ole vaikkei Bohemia enää usein blogissa pyörikään :) Kiva kuitenkin, että te lukijat rehellisesti kerrotte kun blogi on huonompi/parempi tai mitä vain, sillä tavoin te juuri pystytte parhaiten vaikuttamaan.

bohemian ja teemun selässä

Kylläpäs on blogin kirjoittajalla nyt into päällä, postauksia satelee useammin kuin normaalisti ja jokaisella kerralla ihan järkevää kerrottavaakin! Tämä kuitenkin luultavasti johtuu juurikin siitä, että vietän tämän viikon jokaisen päivän tallilla ratsastaen ainakin Teemun. Nyt olen kuitenkin myös ratsastanut Teemun lisäksi kaksi muutakin ratsua, tiistaina hetken aikaa ratsastin läpi kaverini Viivin hevosen Massen, josta yhdessä postauksessa olenkin aiemmin kertonut. Eilen myöskin pääsin taas tutun ja rakkaan Bohemian selkään, jonka kanssa hyppäsin muutamaa estettäkin.

Ensin kuitenkin kerron lyhyesti, mitä Teemun kanssa olen näinä muutamana päivänä tehnyt. Tiistaina ratsastin Teemun ihan sileällä tehden alkuun muutamia väistöjä ja takareita, jotta saataisiin takapää aktiiviseksi ja hevonen hyvin kuulolle. Tämän jälkeen laukassa työskentelyä aluksi pääty-ympyröillä. Teemu oli kyllä reipas, mutta laukka ei pyörinyt haluamallani tavalla, jolloin rupesin tekemään paljon temponvaihteluja maneesia ympäri. Pitkillä sivuilla aina suurta laukkaa ja lyhyet sivut kokosin laukkaa ryhdikkäämmäksi. Tällä tavoin Teemu notkistui ja herkistyi ja laukkakin pyöri paremmin. 

Olen nyt keskittynyt omien jalkojeni rentouteen ja pyrkinyt käyttämään pohjetta kerran kunnolla sen verran, että hevonen reagoi apuun, jonka jälkeen jättänyt pohkeen hiljaa paikalleen. Teemu ei onneksi ole sellainen kokoajan eteenpäinkäskettävä malli, vaikkakin vaatii muistuttelua vähän väliä. Lisäksi ylävartaloani olen saanut muutettua sen verran, että pidän itseni paremmin ryhdissä vatsalihaksillani enkä nojaa niin paljon taakse kuin ennen. Vatsalihakset kyllä kiittävät ja tuntuu, että olisi salilla käynyt ;)

Kun laukat oli laukattu ja olin tyytyväinen, työskentelin vielä ravissa ja pyrin saamaan isoa, matkaavoittavaa liikettä, jotta hevosen jokainen lihas tekee töitä. Teemu oli hirmu mukava ja liikkui kauniisti.

Massella ratsastin siis vielä Teemun jälkeen, vaikkei alun perin ollut tarkoituksena. Massen omistajan kanssa keskustelimme, kuinka samantyylisiä nämä kaksi isoa kaveria ovatkaan. Nyt kun olen Teemun kanssa tehnyt usein ja paljon töitä ja oppinut ohjaamaan suurta hevosta hyvin, osaan paljon paremmin ratsastaa kaikenlaisilla ja -tyylisillä hevosilla. Teemu kun ei ole mistään helpoimmasta päästä, niin se juuri opettaa parhaiten. Massekin liikkui allani edelliskertaa paljon paremmin ja itselle jäi hyvä mieli :)

Tässä koostevideota viime kerroista Teemun kanssa:

Eilen tosiaan sitten nousin pienemmän ratsun selkään ja voi sitä huojentavaa oloa kun on jo itse niin tottunut suuriliikkeiseen hevoseen, jonka kanssa täytyy käyttää suurempia apuja. Bohemia tuntui jotenkin älyttömän helpolta ja kevyeltä ja toimi todella hienosti alusta lähtien. Ennen hyppyjä verkkasin ponin molemmissa suunnissa ja herkistelin pohkeelle ja ohjalle. 

Aloitettiin hyppäämällä pari kertaa molemmat esteet matalina ja rauhallisessa, mutta aktiivisessa temmossa. Bohemia on selvästi lopettanut esteille ryntäämisen ja kuuntelee pidätteitä oikein hyvin. Tulee niin hyvä mieli kun huomaa, että poni nykyään nauttii esteistä ja hyppää mielellään, silloin joskus kun se oli tammalle niin hirvittävän suuri kynnys ylittää edes pieni kavaletti.

Hypättyäni molemmissa suunnissa pari kertaa, nostettiin esteet 80cm seutuville ja ylitettiin ne muutaman kerran. Bohemia hyppäsi oikein hienosti, itsellä oli alkuun vain hieman ongelmia askeleiden sovittamisessa.

Puolet tunnista ratsastin Bohemiaa vielä sileällä sekä ravissa että laukassa tehden kokoamisia ja muutamia avoja. Poni oli kuuliainen, aktiivinen ja kantoi itseään todella hyvin :)

Bohemian jälkeen ratsastin Teemulla ilman satulaa ja ilman gramaaneja. Aluksi sai taas tehdä hirveän paljon töitä jotta Teemun sai hyväksi avuille ja rentouttamaan itsensä. Kokoajan kuitenkin saan sen toimimaan apuohjitta paremmin ja nopeammin. Tärkeintä on vain olla itse päättäväinen ja nopea antamaan apuja, niin Teemunkin saa paremmin töihin.

Vastailkaahan blogin vasemmassa laidassa olevaan gallupiin, haluan tällä kertaa tietää mikä blogissani oikeastaan on parasta :) Kiitos!!