bohemian satulassa!

Flunssaiset terveiset kaikille lukijoille ! Allekirjoittanut sairastaa nyt flunssaa joka on piinannut aaltoilevasti jo viime viikosta lähtien, välillä olo on ollut terve ja energinen, välillä on taas tehnyt mieli jäädä makoilemaan väsyneenä ja jaksamattomana sängynpohjalle. Ei siinä ollutkaan järkeä mennä ratsastamaan eilen pari hevosta puolikuntoisena, sillä tänään olo on entistä huonompi, heh.. Moni muukin tuttu on tällä hetkellä flunssan kourissa, lienee jokin pöpö joka tuntuu kiertävän nyt monen ihmisen kropassa! 

rakkain poni <3

Sinänsä hauska sattuma, että viime postaus jonka tein, oli muistovideo minun ja Bohemian ajoista, niin nyt tässä seuraavassa postauksessa on jälleen kerran kyse Bohemiasta, nimittäin sain maanantaina liikuttaa sen ylläpitäjien ollessa kiireisiä! Tämä onkin se ihana puoli että poni asustaa samalla tallilla, sillä edelleen saatan silloin tällöin päästä rakkaan ponin satulaan ja muistella yhteisiä aikojamme :) 

Olin siis aivan innoissani saadessani luvan liikuttaa Bohemian, ja hymyssä suin ratsastin tunnin verran koulua maneesissa, käyden läpi kaikki askellajit, tehden temponvaihteluja ravissa sekä laukassa, ravissa väistöjä ja laukanvaihtoja. Poni toimi erittäin hienosti, vaikka alkuun jännitin, muistanko yhtään kuinka Bohemiaa oikein ratsastettiinkaan, ja mihin olimme syksyllä jääneet. Nyt kun olen tottunut jo ratsastamaan isoja, raskaita ja suuriliikkeisiä hevosia, oli hassua kiivetä pienen ponin selkään, jonka askel oli lyhyttä ja etupää kevyt. Jotenkin olen vain täysin poniratsastaja, eikä siitä pääse yli tai ympäri, vaikka nyt isoa puoliverista ratsastankin. Tunnen oloni vaan erittäin kotoisaksi ponien selässä!

Jokatapauksessa, alkuun laitoin Bohemian heti eteenpäin ravissa ja taivuttelin sitä molempiin suuntiin niin, että tuli kevyeksi molemmille ohjille eikä päässyt puskemaan lapa edellä ympyröillä, mitä se saattaa tehdä. Bohemiasta on tullut nykyään paljon reippaampi, eikä sitä tarvitse enää käskeä niin paljon eteen kuin esimerkiksi vuosi sitten. Se oli ahkera ja kuunteli jokaista apua rehellisesti. Hienot ravilisäyksetkin irtosi, vaikkei lyhyistä jaloista hirveästi liikettä lähdekään!

Laukassa alkuun myös rentoa mutta eteenpäin pyrkivää laukkaa, jonka jälkeen rupesin hieman kokoamaan volteilla. Vähän jäi takapää laiskaksi, mutta parin voltin jälkeen tunsin hyvin selkään että otti pari erittäin hyvää kokoamista. Laukanvaihdoissa poni todella yllätti, sillä taisi tehdä ensimmäistä kertaa täysin puhtaan vaihdon, jonka näette myös alla olevassa videossa. Lisäksi Bohemia vaihtoi laukan nyt myös sille vaikeampaan suuntaan (vasemmasta oikeaan), tosin pienen pukin kera, mutta joka tapauksessa. Oli ilo huomata, että jokin aika sitten mahdottomalta tuntuvat asiat sujuivatkin nyt heti ilman ongelmia!

Lopuksi ravissa väistöjä uralta keskihalkaisijaa kohti. Aluksi Bohemia väisti takapää edellä ja etupää jäi laiskaksi (hassua, normaalisti se on toisinpäin!), mutta peileistä huomattuani sain korjattua ongelman ja lopulta poni väistikin täysin suorassa. 

Bohemian jälkeen ratsastin vielä kaverini Viljan tamman, Ronjan. Sen ihan vain keventelin ravissa ja laukkasin sen verran, että tuli hyväksi edestä. Kiitokset Viljalle tamman lainasta ja "ihQuista kuvista ja videoista joita Bohemiasta otit ;);)" , terveisiä vaan :D

Teemun ratsastin myös viikonloppuna, sekä lauantaina että sunnuntaina, mutta materiaalia ei tältä kerralta ole näyttää. Lauantaina kävimme talliporukan kanssa käyntimaastossa ilman satulaa, ja lopuksi laukkailin ja ravailin vähän tallitiellä. Teemu on erittäin rauhallinen kaveri eikä turhia hötkyile! 

Sunnuntaina kävin myös tiellä ottamassa parit ravi- ja laukkapätkät, jonka jälkeen ratsastin ruunan läpi maneesissa. Aluksi oli taas jäykkä varsinkin vasempaan kierrokseen, mutta verryttyään siitä lähti mageeta liikettä etenkin ravissa! 

Olen tässä huomannut videoita ja kuvia katsellessa, sekä itse selässäkin, että istuntani on parantunut hieman, etenkin jalka pysyy paremmin paikallaan ja istun syvemmällä satulassa. Katse harhailee vielä hevosen niskassa, mutta ranteisiinkin olen nyt vähän enemmän ruvennut kiinnittää huomiota. Tallillemme on viikonloppuna tulossa pitämään eräs opettaja istuntakurssia, mutta huonon rahatilanteen vuoksi en itse valitettavasti pääse siihen osallistumaan, vaikka kovasti olisin halunnut. Voi vitsi miten paljon siitä olisikaan ollut hyötyä ja olisin päässyt korjauttamaan istuntaani paremmaksi! Toivotaan, että hän on tulossa myös jatkossa opettamaan, josko silloin pääsisin mukaan. 

Emmi & Bohemia - muistovideo

Vihdoin ja viimein julkisuuteen astuu parissa päivässä työstetty muistovideo minusta ja Bohemiasta, jonka vuokraamisen jouduin siis lopettamaan ponin siirryttyä ylläpitoon lokakuussa 2012. Kommentti ja arvostelu on enemmän kuin sallittua, kiitos jo etukäteen jokaiselle :)!

Muoto ja peräänanto

Viimepäivinä blogiini on tullut muutamilta ihmisiltä kovasti kyselyjä, kuinka hevonen ratsastetaan peräänantoon, mikä ero on muodossa ja peräänannossa liikkuvalla hevosella ja mitä muoto tarkoittaa. Ajattelin vaihtelun vuoksi kirjoittaa ihan postauksen kyseisestä aiheesta, jotta jokaiselle ketä asia kiinnostaa, selkiintyy asia paremmin. Nämähän ovat asioita mitä on tietyllä tapaa vaikea kertoa ja selittää puhumalla, sillä tärkeintä on itse oppia tuntemaan hevosen oikea liikkuminen ja kuinka tämä rento, hyvä fiilis siellä selässä oikein saavutetaan.

Peräänannon merkitys
Nykypäivänä ratsastus koetaan jo enemmänkin suorituksena kuin kivana ja huolettomana harrastuksena. Ratsastuskouluissa kokeneemmat katsovat nuorempien ja aloittelijoiden ratsastusta nenänvartta pitkin ja löytävät paljon huomautettavaa niin ratsastusasennosta kuin apujenkäytöstä sekä oikeastaan ihan mistä tahansa. Sana peräänanto leviää tallilla ja sitä kuulee yhä nuorempien ja nuorempien ratsastajien suusta. "Saitsä Pollen tänään peräänantoon?" Tätä spekuloidaan tyttöjen kesken pitkään, ja jos joku ei ole syystä tai toisesta, tai ihan vain kokemattomuudestaan, saanut poniaan peräänantoon, on se nolo juttu ja ratsastaja on todella huono.
"Mun on pakko saada tää poni peräänantoon tai mua haukutaan" , on ajatus, mikä varmasti pyörii tai on pyörinyt monien tuntilaisten mielessä. Ratsastus muuttuu suorittamiseksi eikä kehuja tule kavereilta mikäli se ponin kaula ei kaartunutkaan.

Peräänantohan tarkoittaa hevosen liikkumista rentona, joka lähtee koko kropasta. Liike on tasaista ja eteenpäinpyrkivää, niska on hevosen korkeimpana kohtana. Takajalat astuvat pitkälle rungon alle ja suu vaahtoaa valkoisena. Ohjastuntuma on pehmeä ja kevyt ja hevosen on turvallista tukeutua kuolaimeen.
Tältä suurinpiirtein näyttää peräänannossa kulkeva hevonen.
Se, ettei hevonen kulje heti oikein, ei ole vakava asia. Peräänantoon ei hevosta saada 'tosta noin vaan', se tulee ajan kanssa ja kun hevosen kanssa yhteistyö sujuu. Aloittelijoiden ja kokemattomien ei tarvitse keskittyä kyseiseen asiaan tai stressata siitä, on okei että poni kulkee pää ylhäällä eikä ravaa selkäänsä käyttäen. Ennenkaikkea keskitytään siihen, että poni kuuntelee terävästi ratsastajan apuja ja tekee sen, mitä siltä käsketään. Kun perusasiat ovat kunnossa ja ratsastaja osaa itse käskeä hevosta töihin, voidaan pikkuhiljaa keskittyä hakemaan hevosta oikeanlaiseen työskentelymuotoon. Peräänanto on asia, jonka kanssa ei kannata eikä täydy kiirehtiä.

Muodon ja peräänannon ero
Etenkin nuorempia hevosihmisiä kiinnostaa, mikä ero on peräänannolla ja muodolla. Mistä tietää että hevonen oikeasti on peräänannossa ja työskentelee oikein?
Kuten ylempänä kuvailin peräänannossa liikkuvaa hevosta, se on rento ja tasainen ja selässä on helppo istua. Kokeneemmat osaavat tuntea selkään, että hevonen ravaa käyttäen takajalkojaan hyvin rungon alla ja liike on voimakkaampi ja askel pidempi.
Muodossa hevonen on kirjaimellisesti pyöreässä muodossa kaulastaan, mutta siihen koko asia jääkin. Hevonen tällä tavoin saattaa luistaa kunnollisesta liikkumisesta ja huijata ratsastajaa pyöristämällä kaulaansa. Monet etenkin nuoremmat ratsastajat saattavat olla aivan innoissaan, jos hevonen kulkee kaula kaarella ja ajattelevat että jes, tämä on nyt peräänannossa, mutta todellisuudessa se ei ole yhtään sen ihmeellisempi juttu kun jos hevonen pitää päätään ylhäällä. Se ei kaulan pyöreydestä huolimatta ravaa koko kropastaan eikä työstä itseään millään tavalla.
On myös hevosia, jotka pakoilevat kuolaintuntumaa juurikin pyöristämällä kaulaansa ja turpa osoittaa ryntäitä kohti. Tämä on erittäin paha liikkumistapa joka treenaa hevosta väärin. Tuntuman pakoilemiseen on aina jokin syy, oli se sitten hevosen omakeksimä keino luistaa työnteosta tai sitä on joskus satutettu niin, että kipu on tuntunut suussa.

Tässä Bohemia ei ole lähellekkään peräänannossa. Poni painaa kädelle jolloin ratsastajan istunta kärsii ja menee helposti etupainoiseksi. Takapää ei työskentele vaan enemmänkin laahaa perässä. Hevonen ei ravaa tahdikkaasti ja reippaasti vaan laiskottelee.

Tässä Bohemia kulkee peräänannossa ja kokoaa raviaan. Huomaa, että niska on korkeimpana kohtana ja hevosen pää on luotiviivalla (suoraan alaspäin). Hevonen on kevyt suusta jolloin ohjasote kevenee ja ratsastaja pystyy istumaan syvälle satulaan. Liike lähtee takajaloista ja takajalka astuu runsaasti rungon alle. (Huom: ponilla ei ole kuvassa suu auki, vaan sillä on tapana leikkiä ylähuulen kanssa ja kuvanottohetkellä se on juuri sattunut leikkimään huulillaan!)

Lisätty ravi (kuva googlesta)

Peräänantoon ratsastus
On erilaisia keinoja, joilla hevosta voi työstää peräänantoon, ja kuten ihmisetkin, jokainen hevonen on erilainen liikutettava ja se on saatettu opettaa eri tavalla työskentelemään kun toiset. Pääpiirteittäin kaikki lähtee ratsastajasta itsestään, täytyy omata suhteellisen hyvän tasapainon sekä tasaiset ja pehmeät avut. Kun hevonen kokee ratsastajan kaveriksi ja mukavaksi selässä, on sen paljon helpompi rentoutua ja liikkua tyytyväisenä. Yhteinen sävel löytyy ja ratsastus on harmonista.
    Olen ratsastanut monilla erilaisilla ja erityyppisillä hevosilla, niin siroilla kuin kookkailla, massiivisilla, suurilla, pienillä, lyhytkaulaisilla ja pitkäkaulaisilla. On hevosia jotka pyrkivät itse eteen ja joita saa jarrutella, ovat herkkiä suusta ja reagoivat pienenpieneen apuun, sekä on niitä, jotka saa kunnolla käskeä eteen ja avut joutuvat olla suuria jotta ne vaikuttavat hevoseen.
    Aloitan itse ratsastamalla ensin hevosen hyvin eteen, se on peräänannon perusta, sillä et voi lähteä työstämään  hitaasti ja laiskasti liikkuvaa hevosta. Pikkuhiljaa houkutellaan hevonen ohjastuntumalle puolipidätteillä sekä taivutuksilla. Kun hevonen vastaa pidätteeseen myötäämällä niskasta, samanaikaisesti myös ratsastajan täytyy rentouttaa käsi jotta hevonen saa tilaa liikkua. Taivuttamalla hevosen läpi molempiin suuntiin yhtä hyvin, sen saa paremmin suoraksi alleen. Vain puoliksi ratsastettu hevonen helposti lähtee ryntäämään lapa edellä varsinkin volteilla, eikä hevonen ole tällöin täysin hallinnassa. Siksi molempiin suuntiin ratsastaminen on hyvin tärkeää.
     Hyvin vertynyt ja taivuteltu hevonen yleensä kevenee ja herkistyy itse ja peräänanto rupee tulemaan itsestään. Kokoajan on kuitenkin huolehdittava, että hevonen ravaa omalla moottorillaan eikä jää laiskottelemaan. On monia asioita, joihin täytyy kiinnittää samanaikaisesti huomiota, ja se on edelleen itsellenikin hyvin vaikeaa. Täytyy muistaa pitää katse edessä ja seurata ympäristöä, täytyy muistaa nojata hieman taakse, pitää kantapäät alhaalla, nyrkit suorassa ja pysyä rentona mutta jämptinä. Hevosen täytyy reagoida apuihin ja olla kokoajan aktiivinen. Ei kuullosta helpolta, eikä se sitä olekaan. Siksi peräänanto ei voikaan tapahtua heti samalla sekunnilla. On kuitenkin mahtava tunne, kun saavuttaa yhteisen sävelen ja huomaa, kun hevonen työskentelee oikein. Oma ratsastus helpottuu ja paranee huomattavasti kun selässä ei pompi eikä kädet joudu kannattelemaan hevosta, eikä kokoajan täydy antaa pohjetta saadakseen hevosta pysymään liikkeessä.

On monia huonoja tapoja ratsastaa hevonen niinsanotusti väkisin muotoon. Tästä en sen enempää mainitse, sillä mielestäni asiassa ei ole mitään kerrottavaa, väärinratsastus on aina väärinratsastus eikä sitä haluta opettaa kenellekään. Näihin huonoihin ratsastustapoihin lukeutuu mm. rollkur, josta monet varmasti jo tietävät. Siinä hevonen juuri aikaisemminmainitusti pakoilee kuolaintuntumaa, tai se on vedetty apuohjilla virkkuukoukun muotoon.

Rollkur. Hevonen on luotilinjan takana, turpa kohti ryntäitä. (kuva googlesta)

Hevonen on luotilinjalla ja työskentelee oikein. (kuva googlesta)

Tästä päästäänkin asiaan nimeltä apuohjat, jotka oikeinkäytettynä auttavat etenkin nuoria hevosia hakeutumaan peräänantoon ja saamaan oikeanlaista muotoa. Tämä on hevospiireissä hyvin kiistelty aihe, apuohjilla on kannattajia mutta myös vastustajia. Toisten mielestä apuohjat ovat aivan väärä tapa kouluttaa hevosta ja ne pitäisi hävittää kokonaan, joidenkin mielestä ne ovat hyvä keino auttaa ratsastajaa mikäli hevonen on esimerkiksi haastava tai heittelee päätään. Lisäksi apuohjia saatetaan käyttää juoksuttaessa hevosta. Vaikkei ratsastaja olisikaan selässä, hevosen halutaan silti työskentelevän koko kropasta ja liikkuvan pyöreässä muodossa.

Oma mielipiteeni apuohjiin on myönteinen ja mulle on okei, että niitä käytetään. Ne ovat oikein käytettynä hyvä apu niin ratsastajalle kuin hevosellekin, eivätkä satuta tai auta hevosta liikkumaan väärin. Itsellä ei ole kovinkaan paljoa kokemusta mistään apuohjista, sillä en ole ratsastettavilla hevosillani niitä tarvinnut missään tilanteessa. Nyt kuitenkin uudella ratsulla Teemulla, kuten monet ovat jo varmaan havainneet, käytetään apuohjia nimeltä gramaanit. Syy, minkä takia niitä kyseisellä hevosella käytetään, on omistajan ja meidän välinen asia, mutta siihenkin on järkevä tarkoitus eikä asia välttämättä kuulu ulkopuolisille. Lyhyesti sanottuna ne kuitenkin auttavat sekä hevosta että ratsastajaa.

Toivottavasti asiasta kiinnostuneet jaksoivat lukea tämän analyysin ja saivat avarrettua asiaa edes vähäsen :) En kertonut jokaisesta asiasta täysin tarkasti vaan pääpiirteittäin, että asia selkiytyy ja sen pääpointti tuli selville. Voi olla, että tästä jotkut saattavat saada jotain kipinää ja osa kirjoittamastani saattaa vaikuttaa toisen mielestä väärältä. Tässä olen kuitenkin maininnut asioita, jotka löytyvät ihan hevostietokirjoista, googlettamalla ja ovat asioita joita on opetettu niin ratsastuskouluissa, teoriassa ja käytännössä ja valvovan silmän alla. Jos joku löysi jotain virheitä, voitte niistä mainita ja korjata, en itsekään ole todellakaan vielä niin hyvä ratsastaja että kaikkea tietäisin joten epäkohtia saattaakin tekstistä löytyä. Ratsastus on laji, joka on ikuista oppimista eikä koskaan kukaan ole täysin valmis ja täydellinen!
Kommentoikaa myös, oliko hieman erilainen postaus hyvä juttu ja haluatteko kenties joskus lukea uudelleen tämäntyylisiä pohdintoja blogissani :)

hevonen = ystävä <3

vanhuudenvaivoja

Hevostäyteiset viikonloput jatkuvat, ja myös tänä viikonloppuna olen ratsastanut Teemun lisäksi vielä kahdella muulla hevosella. Liikuntaa ja ulkoilua on siis oikein kivasti tullut enkä valita! Olen kyllä niin kiitollinen kavereilleni, kun saan ratsastella heidänkin hevosillaan, tämähän oikeasti tuntuu että omistaisi melkeinpä oman hevosen kun ratsastaa saa niin paljon! Kyllähän se tallilla ravaaminen on rankkaa puuhaa kun vetää täysillä joka päivä, nytkin kirjoitan tätä postausta silmät ristissä vaikkei kello näytäkään kun "vasta" 22.00. 

Voisin kertoa ensiksi perjantaista, jolloin pääsin kokeilemaan Viivin kenttäruunaa Massea, joka tämäkin Teemun tapaan on isokokoinen ruunikkoruuna. Pitkään on täytynyt Massea päästä ratsastamaan, mutta koskaan ei ole sen kummemmin asiaa otettu puheeksi. Viivin sairastuttua tulikin hyvä mahdollisuus päästä ruunan selkään ja eilen se koitti.
Alkuun olin, kuten monetta kertaa toistan, liian kiltti uudelle hevoselle ja yritin nätisti vähän käännellä ja taivutella hevosta. Tämän tapauksen kanssa kuitenkin vaaditaan kunnon asennetta, päättäväisyyttä ja hyviä hermoja. Hetken ratsasteltuani Massen kulkiessa pää pilvissä ja "hähää, enpäs teekkään" -ilme naamallaan, otin päättäväisen asenteen ja käskin kunnolla eteen ja pyysin taipumaan rehellisesti molempiin suuntiin. Kappas vain, tämä 'vihainen' asenteeni toimi ja Massehan rupesikin pelittämään oikein kivasti. Se herkistyi suusta ja kyljistä ja tukeutui hyvin kuolaimelle. Täytyi vain olla tarkkana selässä eikä jäädä yhtään matkustamaan, muutoin Masse lopetti käyttämästä itseään millään lailla. En tehnyt kummemmin muuta, kunhan vain sain sen perusteellisesti läpi kaikissa askellajeissa.
Alkuvaikeuksista huolimatta olin oikein tyytyväinen ruunaan ja kyllä siitä loppujenlopuksi pidin. Juuri tällaiset vaikeat tapaukset, joista täytyy vain kaivaa ne oikeat narut mistä vetää, opettavat ja saavat voittajafiiliksen. Koskaan ei saa olla se luovuttaja joka antaa hevosen luistaa työnteosta, vaan päättäväisesti ottaa asenteen "ja nythän minä saan tämän hevosen liikkumaan". Tämä on viimeaikoina tullut huomattua niin Teemun, kuin nyt tämän Massen kanssa. Työvoitto!

Viikonloppuna oli tarkoitus ratsastaa Teemu molempina päivinä, samoin kuin Roosan hevonen Colorado.
Lauantaina sovittiin tyttöjen kanssa yhdeksi meno tallille, sillä oli kylmä, mutta erittäin kaunis aurinkoinen sää, joten ajateltiin ottaa muutamia kuvia hevosten kanssa. Teemusta huomasi, että sillä oli pidetty perjantaina vapaapäivä, sillä tuntui olevan erittäin pirtsakalla tuulella eikä meinannut malttaa pysyä paikoillaan, ja kun annoin sen kävellä, niin tarjosi pienenpientä ravia!
Mentiin sitten maneesiin töihin, ja laitoin ruunan heti liikkumaan aktiivisesti laukassa. Kuten suurilla hevosilla tavallista, Teemu oli hieman jäykkä ja alkuun vähän vahva edestä, sain siis kunnolla tehdä töitä että taipui rehellisesti molempiin suuntiin. Vasen kierros on Teemulle selvästi hankalampi ja on siihen suuntaan kovempi kädelle. Paljon vaan jumppaa ja teräviä apuja, niin vertyi.
Alkuverkan ja pienen kävelytauon jälkeen työstin laukkaa uudelleen, mutta lyhyemmällä kaulalla ja hieman kootummin. Aluksi en meinannut saada laukkaa tarpeeksi aktiiviseksi ja hevosta kevenemään, mutta laukanvaihtoja ja paljon ympyröitä tehtäessä Teemu rupesi olemaan todella kevyt kädelle ja laukka pyöri omatoimisesti.
Ravissa oli alkuun taas hieman hakemista aktiivisen ja pyöreän ravin kanssa, mutta nopeasti Teemu alkoi työskennellä tosi kivasti ja rennosti. Kun mukavuusfiilis oltiin saavutettu, tein muutamia raviväistöjä keskihalkaisijalta sekä paljon lisättyä ravia. Tässä vaiheessa tapahtui jotain kummallista, nimittäin selkääni alkoi sattua aivan älyttömästi ravin aikana, että henki ihan salpaantui muutamaan otteeseen. Tästä huolimatta jatkoin sinnikkäästi loppuun ja ratsastelin Teemun eteenalas sekä ravissa että laukassa. Harmitti, että jouduin keskeyttämään ratsastuksen juuri kun olin saanut ruunan älyttömän hyväksi!

Alkutunnista muutamia kuvia:

Teemun jälkeen oli tarkoituksena ratsastaa Colorado, tutummin Lore, mutta kovan selkäkivun takia jouduin jättämään ratsastuksen välistä, sillä jo käveleminen sattui todella paljon. Päädyin siis aluksi kävelemään ilman satulaa Lorella ja taivutellen sitä käynnissä, jonka jälkeen juoksutin liinassa loppuajan.

Pahuksen selän takia joudun siis jättämään huomiset ratsastukset välistä, ja mahdollisesti koko ensiviikon mikäli selkäkipu ei pahene. Syyksi epäilen entistä vuokraponiani Puttea, joka pari vuotta sitten heitti mut kovasta vauhdista suoraan selälleen maahan jolloin sisimmät selkälihakset vauroituivat pitkäksi aikaa. En pystynyt moneen viikkoon nousemaan hevosen selkään, mikä tietenkin harmitti suunnattomasti. Luulen, että Teemun suuressa ravissa ilman satulaa istuminen laukaisi jälleen tuon vanhan selkävaivan, voi olla että taiteilin selässä jotenkin kummallisesti ettei lihakset siitä tykänneet. Joka tapauksessa vammautunut nyt olen ja yritän lepäillä ja saada selkäni kuntoon.....!

Loppuun vielä pieni videokooste perjantailta ja lauantailta, ensimmäiset kaksi videota ovat Massen loppuravailusta ja Teemun pätkät lauantain alkutunnista, kun kuvaaja joutui lähtemään kotiin eikä niistä parhaista paloista tullut videota.

Viikonloppu Teemun kanssa

Huh, vihdoin aikaa vain istua loppuilta tietokoneen ääressä ja kirjoittaa pitkään kyselemänne postaus uudesta liikutettavastani; Teemusta! Olen siis alkanut ratsastaa tätä suurikokoista puoliveriruunaa aina omistajan kaivatessa liikunta-apua. Siispä mitään virallisia päiviä mulla ei ole Teemun suhteen, vaan käyn aina kun omistaja pyytää niin. Viime viikonloppuna ratsastin ruunan molempina päivinä ja voitte arvata miten hypin riemusta päästessäni vihdoin kunnolla hommiin Teemun kanssa!
Teemu on luonteeltaan äärettömän rauhallinen tapaus, se ei turhista hötkyile tai ota sen kummempaa stressiä mistään. Hoidettaessa mitä kiltein, eikä kiukuttele varusteidenlaitossa. Teemulla käytetään joka jalassa suojia sekä etujaloissa vielä polvisuojia, siitä syystä että sillä saattaa polvet osua yhteen etenkin käynnissä, tiedä sitten mistä johtuu.
Ratsastaessa Teemu on vaativa eikä anna mitään ilmaiseksi. Se on aika vahva edestä ja vaatii nopeita reaktioita jotta kevenee etupäästään ja alkaa työstää itseään takaa. Matkustamaan ei saa jäädä hetkeksikään,  vaan kokoajan täytyy jaksaa olla aktiivinen ja tsemppaava, tällöin Teemukin työskentelee paremmin. Herralla on suuret liikkeet, ravissa etenkin mulla on vielä paljon vaikeuksia istua tasaisesti ja niin, että jalat pysyvät täysin paikallaan. Pienestä ponista siirtyminen suureen hevoseen on aika suuri askel, siispä haen vielä oikeaa pohkeen paikkaa. Muutoin Teemulla on mukavat liikkeet istua kunhan se itse on rentoutunut selästä lähtien.
Teemu on hieman kuumuvaa sorttia esteillä, mutta rehellinen hyppääjä kunhan ratsastaja itse pysyy mukana. Itselläni on vielä paljon hakemista istunnan kanssa, sillä Teemu hyppää hieman selättömästi ja enemmän ylös kun eteen. Bohemia taasen hyppäsi täysin pyöreästi ja käytti selkäänsä erittäin paljon, tähän olen siis tottunut joten usein annan vähän liikaakin ohjaa ja myötään eteen. Tämäkin asia korjaantuu ajan kanssa kunhan pääsen tutustumaan ja tottumaan Teemuun paremmin.

Lauantaina oli pääasiassa vain muistelemista mistä mikäkin nappula löytyy, ja alkuun Teemu kulkikin aika paljon selättömästi eikä ollut rehellisesti peräänannossa. Kuten tavallista, en koskaan uskalla vaatia uudelta hevoselta hirveästi, joten olin Teemullekin "liian kiltti" enkä siksi saanut sitä alkuun toimimaan. Sain kuitenkin pelastavia neuvoja ja johan rupesi ruuna kulkemaan kun laittoi sen vain kunnolla töihin! Laukassa varsinkin pyöristyi hyvin ja sitä oli mukava ratsastaa. Perusteellisten laukkojen jälkeen ravikin sujui paremmin ja aktiivisempana ja tuntui selkään ihan hyvältä, kunhan oli taas ensin taivutellut ja käskenyt sitä kunnolla.
Näin jälkeenpäin videolta katsottuna Teemu ei ollut täysin rehellisesti pyöreänä eikä niin aktiivinen takaosasta. Se on kuulemma ollut hieman jäykkä viikolla, joten tämä selittikin miksei työstänyt itseään täysillä ja sen huomasi myös selkään. Loppujen lopuksi olin oikein tyytyväinen ja hevonenkin oli rento :)

Lauantailta

Sunnuntaina jatkui treeni kunnon koulutunnin merkeissä. Teemu oli alkuun hyvin jäykkä etenkin vasempaan kierrokseen ja hieman haluton liikkumaan. Laitettiin se sitten laukkaamaan pitkällä ohjalla hyvin aktiivista ja reipasta laukkaa ympäri maneesia jotta lihakset vertyisivät kunnolla. Tämän jälkeen alkoikin taas juttu luistamaan ja perusteellisella työskentelyllä takapää toimi ja edestä Teemu olikin täysin pyöreä ja rento.
Otimme puolessa välissä tuntia satulan pois, sillä Teemulla ei olla juurikaan koskaan ratsastettu satulatta ja haluamme, että se tottuu siihen. Kuten ajattelinkin, Teemu ei ollut hommasta moksiskaan ja toimi jopa paremmin ilman satulaa. Laitoimme aluksi gramaanit ohjaamaan Teemua pysymään pyöreämpänä ja rennompana jotta käyttäisi selkäänsä täysillä. Mentiin muutamia raviväistöjä molempiin suuntiin, lävistäjällä lisättyä ravia ja pääty-ympyröillä suurta tahdikasta ravia. Laukassa vaihtoja lävistäjällä sekä pyrittiin saamaan myöskin tehokas mutta rento laukka.

Teemu oli älyttömän upea ja aivan erituntuinen- ja liikkeinen kun alkutunnista! Jäi älyttömän hyvä fiilis ja Teemukin pärski tyytyväisenä ja rentona. Voitte tosin kuvitella kuinka kivuliaalta tuntui istua etenkin laukanvaihdoissa kyydissä kun suuriliikkeisen hevosen järkyttävä säkä osuu haaroihin, auts!

Tähän loppuun vielä ekstrana editoitu video Teemusta, jonka väsäsin muutamassa päivässä. Materiaalia on jokaiselta ratsastuskerralta, joten siinä näette myös hieman pätkiä viikonlopustakin. Kommentoikaa joko täällä tai Youtubessa! :)

päiväni kuvina

Heippa! Jälleen kuvapostausta päivästäni, näitä kun on aina yhtä kiva tehdä ja lukijatkin tunnutte tykkäävän :) Tänään myös oli kivasti kokoajan tekemistä niin oli helppoa napsia päivän mittaan joitain kuvia tätä varten. Päivä siis 4.1.2013.

Herätyskello soi puoli yhdentoista aikaan aamupäivällä

Muistin että olin lupautunut mennä kuvaamaan Aadaa + Viljaa vielä tämän päivän aikana, joten eikun nopeasti tallikamat päälle jotta kerkeän Viksun ratsastamaan ennen lähtöä. Aadan kanssa sovimme että olisin hänen luonaan klo 14.00

Yhtään ei ollut nälkä joten iso lasillinen vettä sai riittää aamupalaksi

Noin kello 11:10 lähdin ajamaan Viksun tallille. Matkaa ei ole oikeasti kun reilu kilometri, mutta jotta kerkeäsin hoitamaan kaiken ajoissa, päätin ajaa nopeasti autolla tallille.

Tallilla huomasin että Viksu oli jätetty jostain syystä vielä sisälle, joten siirsin ruunan käytävälle karsinan puhdistuksen ajaksi.

Viksu uteliaana tallikäytävällä. Huomatkaa söpö jouluriimu joka sille oli joulun aikaan hankittu! Aika söpö eikö ;)

Kuntoonlaitto tapahtui hieman ennen puolta kahtatoista, Viksu oli siisti joten pölärillä vaan suurimmat irtokarvat pois ja suitset päähän.

Lähdin ilman satulaa pellolle noin 11:40, mutta pohja oli upottava ja epätasainen joten hirveän pitkää lenkkiä emme tehneet.

Heh, ei tämä liity nyt juuri mihinkään mutta oli pakko lisätä kun niin söpön kuvan nappasin herrasta kentällä! Tosiaan siirryttiin kentän puolelle kun ei pellolla pystynyt mitään tekemään. Kenttäkään ei ollut todellakaan kehuttavassa kunnossa, mutta onneksi sellainen että siinä pystyi vähän ravailemaan. Siispä menin puolisen tuntia käynti- ja ravityöskentelyä. Viksu oli äärettömän reipas ja hyvin herkkä, kuunteli hienosti pidätteitä ja pohjetta. Edestä se oli aika tyhjä eikä tällöin käyttänyt selkäänsä yhtään. Saattoi kuitenkin johtua pohjasta ettei uskaltanut täysin rentoutua vaan yritti ravata lyhyemmin askelin. Käynnissä sain ongelman aika hyvin korjattua laskemalla käsiä alemmas ja pyytämällä käyntiä reippaaksi ja askelta pidemmäksi mutta niin, että tempo pysyy samana.

"Plääääh" , oli Viksun kommentti kun talliin päästiin! Harjailin sen läpikotaisin, annoin pari leivänpalasta ja laitoin loimen päälle.

Tarhaan vein noin 12:15, jonne ruuna jäi tyytyväisenä syömään heinänrippeitä.

Kotiin päästyäni leikin hetken aikaa tämän otuksen kanssa sängylläni, johon se kantoi lelujansa ja mylläsi sänkyä.. Kuvassa niiin viaton!

Leikkien jälkeen käväisin suihkussa ja sen jälkeen söin vähän, vaikkei vieläkään ollut yhtään nälkä! Normaalisti ruoka maistuu kyllä niin hyvin ja voisin syödä vähän jotain kokoajan, mutta jostain syystä vatsa tais olla nukkumassa tänään.. Söin pari näkkäriä ja Weetabixia, jota löysin kaapinpohjalta.

Kello 13:45 lähdin ajamaan Aadalle, hieman myöhässä mutta ei se niin tarkkaa ollut!
Heti perille päästyäni muistin että uusi ratsastettavani Teemu on kotiutunut tallille ja oli päästävä sitä moikkaamaan! Siellä se seisoskeli tarhassaan rauhallisena ja antoi halailla ja pussailla mielin määrin.. Olen niin odottanut tämän hellyyttävän ruunan saapumista ja nyt se vihdoin tuli :)

Aadalla aika kului kuvatessa ratsukkoja, jutellessa ja pelleillessä niitä näitä. Juttelin myös Teemun omistajansa kanssa hoito- ja ruokintakuviot läpi.

Kuuden aikoihin lähdimme tyttöjen (Aada, Jutta & Vilja) kanssa Mäkkäriin tankkaamaan kurnivat vatsamme täyteen ennen Vantaan Flamingoon lähtöä, jossa tarkoituksena mennä elokuviin.

Elokuvaksi valitsimme romanttisen komedian Rakkauden Rasvaprosentti, joka oli ihan "jees", perus suomalainen ennalta-arvattava leffa, mutta kyllä sitä jaksoi katsella :)

Elokuva loppui siinä kymmenen aikoihin illalla, jonka jälkeen heitin tytöt kotiin ja olin itse kotona vähän ennen 23.00.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Teemun ratsastan tänä viikonloppuna molempina päivinä, joten seuraava postaus kyseisestä ruunasta tulossa luultavasti viikonlopun jälkeen,materiaalia yritän saada ainakin jonkun verran ainakin toiselta päivältä :)