sateinen päivä; kurarallia!

Olimme tänään katsomassa talliporukan kanssa Keravan SM-kenttäkilpailuja, mutta sää ei tosiaankaan halunnut olla yhteistyössä.  Vettä tuli kokoajan saavista kaatamalla ja tämän vuoksi oli aika jännittävää katsoa maasto-osuutta, pohja kun oli mikä oli. Emme katsoneet kun muutamat ratsukot, sillä kylmä ja märkyys inhottivat.

En viittinyt tänään myöskään ratsastaa Bohemiaa, mutta päätimme irtojuoksuttaa ponit. Bohemian kanssa juoksi Noppa, ja näiden jälkeen juoksutimme vielä Mimmin kanssa hänen suomenhevostaan. Ponit pistivät ranttaliksi ja vetivät ihan hirveetä rallia kenttää ympäri, aivan kuin olisivat leikkineet hippaa! Paljon pukkeja, spurtteja, äkkikäännöksiä ja muutama pystyynnousukin! Sain paljon hauskaa materiaalia ja alla videokooste :)

Huom: En kaipaa minkäänlaisia kommentteja kentän pohjaan liittyen, se oli muutoin hyvässä kunnossa mutta yhdestä kohtaa löysempää ja upottavaa. Hevoset eivät vahingoittuneet tai liukastelleet siinä yhtään, kuinkas ne muuten olisivat niin innokkaasti juosseet :)

Voisin vielä kertoa kuulumiset leuastani ja sen parantumisesta; Perjantaina mulla oli röntgenkuvaukset sekä kontrolli Helsingissä, ja vähän jännitti sillä tällä kerralla selvisi onko luutuminen tapahtunut niinkuin pitääkin. Katsottiin lääkärin kanssa kuvat ja hän oli enemmän kuin tyytyväinen tulokseen. Kuvassa näkyi täydellinen leuka, eli se "litku" mitä hän oli leukaan laittanut, oli muuttunut aivan täysin luuksi. Vähän on toi leuka leveämpi leikatulta puolelta, mutta sen näkee ainoastaan kuvissa jos osaa oikein katsoa. Sitä voi kuitenkin kuulemma hioa, jos haluaa.
Seuraavaksi minuun ottaa yhteyttä erikoishammaslääkäri, joka tutkii suun ja katsoo kuinka ne tulevat hampaat täytyy asetella. Ensin joudun vissiin leikkaukseen, jossa mulle laitetaan tekojuuret sekä otetaan titaanilevyt pois (tämä levyjen otto ei ole vielä täysin varmaa) ja sen jälkeen on vielä yksi leikkaus jolloin mulle asennetaan 5-6 hammasta. Tämä kuitenkin tapahtuu vasta ensivuoden alussa.
Paljon on mulla vielä edessä, mutta pahin takanapäin ja ette uskokaan kuinka helpottavaa oli kuulla että kaikki on sujunut juuri niinkuin pitää. Varsinkin, kun sain kuulla että olen ensimmäinen Suomessa, jolle on tehty tämäntyyppinen keinoluuleikkaus! Ulkomaillakin vain kolmelle muulle, joten aika harvinainen minäkin olen. Hurjaa!
Aion ostaa kaikkien leikkauksien päätyttyä röntgenkuvat itselleni, ja ajattelin että haluatteko tekin nähdä kyseiset kuvat kaikista operaation vaiheista?

P.S Uusille lukijoille; leikkauksen syyn voit lukea tästä: http://viksujaemmi.blogspot.fi/2012/01/viimein-kunnon-talvi-asiaa.html

Viksu osaa yllättää! [suuri kuvapostaus]

Tervehdys kaikille! Nyt on tulossa erittäin paljon kuvia sisältävä postaus, jonka vuoksi yritän pitää tekstin suhteellisen lyhyenä ja kertoa vain kaikki pääasiat :)

Aada oli meillä maanantaista keskiviikkoon asti yötä, jonka aikana kävimme kaksi kertaa tallilla Viksun luona. Eilen meillä oli hyppypäivä, tänään rento ja mukava palautuminen eilisestä treenistä. Voin sanoa että eilinen estetunti Viksulla oli paras koskaan, olin pitkään pää pilvissä ja niin ylpeä herrasta! 

Koottiin kentälle muutamia erikoisesteitä, tynnyrieste, rengaseste, "Pringles-okseri" ja sarja. 

Verkkailin Viksua ensin sileällä ja tein vähän siirtymisiä ja pysähdyksiä. Ne ovat tärkeitä ennen estetuntia, sillä Viksu osaa lähteä viemään ennen estettä! Siispä olin tarkkana että sain pidätteet hyvin läpi.
Aloitettiin tulemalla ensin sarjaa, sen jälkeen rengasestettä, sitten okseria ja lopuksi tynnyriestettä. Viksu hyppäsi oikein hyvin kaikki esteet, hieman paremminkin kun yleensä. Jopa tynnyrieste, jota tietääkseni se ei ole koskaan hypännyt, sujui kun vettä vaan. Huomasi että Viksu luotti ja sillä oli oikein kivaa :)

Tultiin näiden jälkeen muutaman kerran pitkä rata, ja nostettiin okseria muutamaan otteeseen. Viksu muuttui allani ihan täysin, se imi erittäin hyvin jokaiselle esteelle, hyppäsi käyttäen selkää paremmin ja venyttäen itseään; aivan kuten estehevosen kuuluukin! Okseri nousi lopulta 70-80cm korkuiseksi, ja huomasi miten tämä vanha herra syttyi. En olisi ikimaailmassa uskonut, että se pääsee 60cm korkeammasta esteestä enää tässä iässä, mutta niin vaan se ponnisti hienosti yli ja se fiilis onnistuneiden hyppyjen jälkeen oli uskomaton! Olin hyvin ylpeä Viksusta ja toistin uudelleen ja uudelleen "tää ei oo se sama hevonen", mutta kyllä se oli. Opin näkemään Viksun jollain tapaa "uusin" silmin, ja tajusin, että on tärkeää vielä vanhassakin iässä tehdä jotain, mitä harvoin enää tekee. Tässä tapauksessa uhmata korkeutta Viksun kanssa ja huomata, kuinka se piristyy.
Monet vanhojen hevosten omistajat saattavat lopettaa kunnollisen ratsastamisen hevosella, vain siitä syystä että "se on vanha". On kuitenkin tullut huomattua että hevoset, joita vielä vanhanakin ratsastaa kunnolla, kestävät pidempään ja niiden elämänilo säilyy (kyllä, tämä tietysti riippuu hevosen kunnosta, eihän tietenkään huonokuntoisemmalla hevosella voi samallatavalla ratsastaa, mutta olettaen, että hevonen on muutoin terve). Viksustakin huomasi, kuinka se piristyi valtavasti päästessään näyttämään vielä estehevosen taitoja (;

Tänään vastapainoksi mentiin pellolle ilman satulaa ratsastelemaan rennosti. Ravailtiin ja laukkailtiin pitkin ohjin ja menin ihan Viksun ehdoilla, se sai päättää vauhdin. Menimme lopuksi vielä kentälle vähän työskentelemään ravissa ja laukassa tehden voltteja ja pääty-ympyröitä. Viksu oli rento eikä yhtään jumissa eilisestä, laukatkin pyörivät molempiin suuntiin hienosti ja tuli monta hyvää pyöreää laukkapätkää :) Oli kiva huomata että eilinen treeni teki hyvää Viksulle. 

On se vaan täyttä terästä, ei voi muuta todeta! Ihana Viksu, todellinen yllättäjä <3

Viksulla oli aivan omat sooloilut... ;)

Olimme myös Helsinki-päivänä Radio Aallon ilmaiskonsertissa, ja tässä muutama kuva sieltäkin. Oli mahtava meno ja hienoja artisteja :)

Huh! Eiköhän tämä kuvamäärä riitä, toivottavasti tykkäsitte tästä kuvapostauksesta ettekä hukkuneet kuvien määrään, tulevaisuudessa en laita näin paljon kuvia yhteen postaukseen :)

"en varmasti hyppää"

Tänään oli poni "en hyppää" -fiiliksellä liikenteessä. Pidimme erikoisestetunnin, joka sisälsi vesimaton, kapean pystyn, laatikkopystyn sekä korkean ristikon. Bohemia laittoi kyllä ratsastajan koville ja koetteli hieman hermojani!
Alkuverkassa poni oli vähän pohkeen takana eikä siitä meinannut aluksi irrota liikettä, mutta vertyi ja varsinkin oikeaan kierrokseen saatiin hyvät laukat. Bohemia oli selvästi päättänyt että tänään laiskotellaan, olihan ulkona reilu 20 astetta lämmintä (;

Aloitettiin hyppäämällä laatikkoestettä, mutta heti alkajaisiksi poni kyttäsi jonka vuoksi kieltäytyi. Ihan ymmärrettävää Bohemialta, etenkin ottaen huomioon ettei se ole moneen kuukauteen hypännyt mitään erikoista. Hetken ihmeteltyään hyppäsi molempiin suuntiin todella kivasti, ja siirryttiin vesimatolle. Se olikin Bohemian mielestä aivan hirveä, varsinkin kun tytöt olivat laittaneet siihen vähän vettä! Poni hyppäsi hiirrrmuisella loikalla yli ja tultiin uudelleen jotta saataisiin hallittu hyppy.
Seuraavana hypättiin kapeaa pystyä, joka ei tuottanut juurikaan ongelmia, mutta vähän täytyi sitäkin ensin kytätä. Lopuksi tultiin korkeaa ristikkoa, jonka päät olivat ihan tolpan pään korkeudessa. Tämä olikin Bohemialle vikatikki ja päätepysäkki. Kieltäytymisiä tuli harmittavan paljon ja muutaman kerran makasin kaulallakin, mutta suuren sisun ja päättäväisyyden avulla päästiin tästäkin esteestä ilmavaralla yli, kunhan vähän helpotettiin ja levennettiin estettä. Poni varmaan ajatteli että eihän se mahdu tuosta hyppäämään ;)

Lopuksi tultiin ratana kaikki esteet peräkkäin, poni malttoi kuunnella apuja ja imi hyvin jokaiselle esteelle. Vielä kuitenkin tälle samaiselle hirviöesteelle täytyi pysähtyä, mutta päästiin loppujen lopuksi kunnialla rata suoritettua muutamaan otteeseen.
Vaikka nyt tulikin vähän takapakkia, olen silti hyvin tyytyväinen Boheen, pitkän hyppytauon jälkeen erikoisesteet tuntuvat taas tosi jänniltä ja meidän täytyy taas pikkuhiljaa rakentaa se sama luottamus ja varmuus esteille kun viimekesänäkin oli :)

Kiitos muuten yli 1000 lukijalleni!!!! Erikoispostaus on tulossa lähiaikoina kunhan saan sen valmiiksi :)

Unelmatallini, unelmakotini

"Astelen rauhallista maantien reunaa pitkin, ilma on lämmin ja aurinkoinen, aivan kuin kesäpäivän kuuluukin olla. Saavun risteykseen, josta oikealle kaartuu pieni, kuitenkin autonmenevä, hiekkatie. Ympärillä näkyy peltoja, jotka ovat juuri täydellisiä ratsastukseen ja pidemmälle katsellessa kauempana kiiltelee joki. Ilmassa leijailee hieman unenomainen tunne, pehmeä ja utuinen. Lähellä olevista puista irtoaa pumpulimaisia siemeniä, jotka leijailevat hiljalleen maahan, aivan kuin lumisade. 


Hiekkatien päätyttyä eteen avautuu kaunis pihapiiri, oikealla viistossa näkyy omenapuita ympäröivä punainen omakotitalo. Siinä on parveke, kuisti ja kaikki. Piha on nurmea ja sinne on istutettu paljon kauniita kukka-asetelmia ja puskia, jotka koristavat upeasti taloa. Huokaisen silkasta ihastuksesta, kuinka kaunista kaikkialla voikaan olla. Katseeni siirtyy hiljalleen suoraan eteen, ja näköpiiriini ilmestyy pieni, kodikkaan näköinen talli. Ikkunoita somistavat valkoiset raamit ja tallin edustalla kasvaa pirteänvärisiä kukkia. Oven vieressä on tyttö harjaamassa ruskeaa, hieman pörröistä hevosta. Hän huomaa minut ja hymyilee iloisesti tervehtien. Kävelen hänen luokseen ja tervehdin takaisin.

- Hei, olen Liisa, mukava tutustua! Oletko uusi täällä?, hän aloittaa.

- No hei, nimeni on Emmi, vastaan varovasti. - Tulin vain sattumalta ja täydestä mielenkiinnosta tänne, olen siis uusi, jos näin voi sanoa.

- Voi kuinka kivaa, itselläni on täällä oma hevonen, joka itseasiassa seisoo tässä vieressäni. Sano moi Röllille!

 Paksun otsatukan alta minua kääntyy katsomaan ystävällisen näköinen silmäpari. Silitän hevosen pehmeää turpaa sen puhaltaen sieraimistaan lämmintä ilmaa aivan kuin toivottaen minut tervetulleeksi tallille.

- Olen lähdössä pian maastoon Röllin kanssa, mutta haluatko että minä vaikka esittelen sinulle tätä paikkaa hieman tarkemmin?, tyttö jatkaa. Vastaan myöntävästi ja astumme sisään talliin. 

- Tallissa on viisi karsinaa, joista kaksi on omistajan hevosten. Me muut olemme vuokralaisia. Omistaja ei ole tänään valitettavasti paikalla, hän on matkalla Ruotsissa, joten me vuokralaiset hoidamme tallia sen aikaa. Saamme siitä onneksi alennusta niin, että tallivuokrasta jätetään pois pieni summa. 

Karsinat ovat kodikkaita, niissä on tummanruskeat ovet ja seinät sekä valkoiset kalterit. Jokaisen karsinan ovessa on koristeellinen kyltti, jossa lukee hevosen tiedot. Oikealla puolella on kaksi karsinaa, ja aivan oven vieressä vesiboksi, vasemmalla puolella käytävää on kolme karsinaa. Jatkamme käytävää eteenpäin ja vasemmalla on pieni rehunurkkaus, jossa laitetaan hevosten ruoat. Nurkkauksessa on ovi, josta pääsee heinävarastoon. Siellä heinät pysyvät kuivana eivätkä pölyty. Suoraan edessä on iso satulahuone, jossa on samassa pieni taukotila, jossa sekä tallilaiset että omistaja voivat viettää aikaa yhdessä. Kaikkialla on kovin siistiä, suitset roikkuvat siistissä rivissä seinällä ja toisella seinällä on hevosten satulat nimikylteillä varustettuna. Lisäksi lähellä huoneen kattorajaa on aseteltu 'aaltoilevasti' kuvia hevosista, kilpailuista, ympäristöstä ja tapahtumista. Taukotilassa on puupöytä, jonka päällä pitsinen pöytäliina. Pöydän vieressä on ikkuna, josta näkee tallin taakse. Tilassa on lisäksi houkuttelevannäköinen sohva ja työtaso, jossa on kahvinkeitin, vedenkeitin, mikroaaltouuni sekä tiskiallas.

Satulahuoneessa on ovi, josta pääsee ulos. Päätämme lähteä tutkimaan tallin pihapiiriä tarkemmin. Astun ovesta ulos ja edessä on kaksi suurta laidunta, joiden vieressä kulkee se samainen joki, jonka näin tullessani tallille. Laitumilla laiduntaa kaikki tallin hevoset lukuunottamatta Rölliä. Oikealla puolella on puiset tarhat, joita on kolme pienempää ja yksi isompi tarha, jossa on omistajan hevosten paikka.

- Tarhoissa on sähköaidat vielä puuaitojen lisäksi, sillä se minun hevoseni on välillä kova karkaamaan! Rölli on suomenpienhevonen, mutta omistaa ponimaisen luonteen. Tuntuu että sillä on kaikenkestävä nahka, sillä se tulee aidasta kun aidasta läpi, Liisa naurahtaa.

Jatkamme matkaa vasemmalle ja tulemme tallin nurkalle. Tallin vieressä on lantala ja taaempana punainen varasto, jossa tytön mukaan säilytetään puutarhavälineitä ja jotain muuta roinaa. Ei siis mitään mielenkiintoista.

Tulemme jälleen tallin edustalle ja Liisa tarkistaa, että Rölli on pysynyt harjauspuomissa. Kyllä, siinä se vielä  nuokkuu lepuuttaen vasenta takastaan. Jatkamme kentälle, jota myöskin ympäröi valkoiset puuaidat. Katson kentän laidalle jossa on värikäs estekalusto.

- Tallin omistaja on esteratsastaja, joten nuo esteet ovat kovassa käytössä. Hän tykkää järjestää silloin tällöin täällä kilpailujakin, jotta hän saa vähän rahaa. Aika hyvin täällä on kisat pyörineet ja osallistujia on ollut kymmenittäin. Onhan tässä lähellä yksi talli, joka omistaa maneesinkin. Siellä pääsemme talvisin ratsastamaan, kun ei tuo kenttä ole kovin hyvässä kunnossa talvisin.
Liisa saa juuri puheensa päätettyä kunnes tallista kuuluu RÄKS. Käännymme katsomaan ja Rölli laukkaa harja hulmuten kentän ohi kohti metsää. 

- EII, se teki sen taas!, Liisa huutaa ja lähtee juoksemaan hevosensa perään. - Tule, Emmi, lähdetään sen perään!

Liisa ei tullut ajatelleeksi, että tuskinpa me saamme hevosta kiinni ilman riimunnarua, joten kipaisen hakemassa tallista narun ja lähden tytön perään. Juoksemme hevosenmentävää pehmeää polkua eteenpäin metsässä ja yritämme seurata parhaan mukaan Röllin liikkeitä. Onneksi metsä ei ole kovin tiheä, joten näemme minne suuntaan Rölli on mennyt.
Pieni polku päättyy ja tulemme eräälle hiekkatielle. Liisan juostessa edeltä katselen samalla ympärille lumoutuneena; kuinka kaunista täälläkin voi olla, ei ihmekkään että Rölli on juossut tänne metsään, nämähän ovat täydelliset maastot! Hiekkatie jatkuu pidemmälle, mutta käännymme jälleen uudelle polulle, josta melkein suoraan avautuu pellot. Ne samat pellot, joissa hevoset laiduntavat. Tarkkailemme ympärille ja huomaamme Röllin seisovan rauhallisesti keskellä peltoa syöden vihreää. Laiduntavat hevoset ovat hännät korkealla, korvat hörössä ja aivan pörheinä.

- Voi että, muut hevoset ovat varmaan luulleet Röllin olevan hirvi! Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tuo ketale säikyttelee muita hevosia, Liisa kertoo tuohtuneella ja hieman huvittuneella äänensävyllä. - No, ainakin sait nähdä vähän myös tallin maastojakin. Rölli selvästi tahtoi itse olla sinun matkaoppaana. Tuolla kun olisi mennyt vähän pidemmälle, siellä olisi tullut vastaan vielä hiekkakuopat, jossa me yleensä käymme ratsastamassa lenkin..

Haemme hikisen hevosen laitumelta ja talutamme sen takaisin tallin edustalle. Huomaan, että minun täytyy alkaa lähteä talsimaan takaisin kotiinpäin. Hyvästelen Liisan ja Röllin ja lähden kävelemään hiekkatietä pitkin pois hymyillen.

Tällainen olisi unelmatallini. Pieni ja viihtyisä, jossa silloin tällöin tapahtuu. "

esteitä, ihanaa!

Hei vaan kaikille lukijoille ja erittäin hyvää alkanutta kesää! Itselläni kesäloma alkoi kuumeessa, joten päättäritkin vähän jäivät, mutta toivotaan että tästä kesästä muutoin tulee hieno, itsellä on ainakin paljon kaikkea kivaa suunnitteilla kesäksi ja kesätöitäkin sain viimetingassa, joten ei tarvitse ihan pennitön olla :) Ja kuitenkin joku kysyy; olen töissä Rusutjärven kioskilla.

Mutta nyt asiaan, eli eiliseen estetuntiin Bohemian kanssa! Olen viimeksi hypännyt tammalla marraskuussa, joten ei ihmekkään miten kivaa oli päästä pitkästä aikaa vähän pomppimaan. Tunti meni taukoon nähden erittäin loistavasti, eikä Bohemia rynnännyt tai kuumunut yhtään, kuten sillä on yleensä tapana innostuessaan. Oli siis leppoisa paluu esteratsastukseen, ja tunnista jäi kaikin puolin tosi hyvä fiilis :)
Alkuun verkkailtiin pitkään ja käynnisteltiin ponin moottoria, joka oli kuitenkin jo aika vireessä sillä edellisenä päivänä sillä oli ollut vapaata. Välillä kyttäiltiin kentän nurkkia, välillä katseltiin kaukaisuuteen (siellä ilmeisesti näkyi Bohemian mielestä vihreitä miehiä) ja muutaman kerran poni säikähtikin ja meinasi juosta alta!
Aloitettiin ihan 30-40cm pienestä pystystä jota tultiin molemmista suunnista. Sen jälkeen keskihalkaisijalla muutamaan otteeseen sekä ravista että laukasta kolmoissarjaa ja lopuksi pientä rataa. Bohemia oli kokoajan pehmeän tuntuinen ja hyvin hallittavissa, laukka pyöri eikä sillä ollut mitään aikeita kieltää! Ei kyllä usko että kyseessä on sama poni jolla viime vuonna hyppäsin :) On se vaan niin hieno <3

Loppuun ratsastin vielä vähän koulua, ja poni oli hyvinhyvin rento ja letkeä. Ei tarvinnut kun istua kyydissä ja pitää tuntuma poniin. Se on jännä miten hevonen muuttuu aina esteiden hyppäämisen jälkeen rennoksi ja pehmeäksi (tosin löytyyhän niitä poikkeuksia jotka tuntuvat vain innostuvan ja kuumuvan enemmän ja enemmän lopputunnista!). Bohhella on kuitenkin tunnilla harvoin kiire mihinkään.. (;

Sain perjantaina koneeni takaisin, joten nyt videoidenkin tekeminen ja lisääminen tänne blogiin onnistuu. Lisään tähän väliin laukanvaihtovideon Bohemiasta, johon olen siis koonnut kaikki onnistuneet vaihdot (joku tällaista joskus toivoi) :) Lisäksi laitoin videon loppuun estepätkiä tästä eilisestä estetunnista.