mitä meille kuuluu?

Niin, mitä Viksua elämää -blogikatraalle kuuluukaan näin kesän ollessa nurkan takana? :)

Kahden kuukauden blogitauon jälkeen ajattelisi, että allekirjoittaneella olisi jotain uutta kerrottavaa niin hevos- kuin yksityiselämässä, mutta täytyy sanoa että arki ja viikonloppu rullaavat oikeastaan samaan tahtiin kuin alkuvuonna. Blogin ollessa tauolla olen kerennyt valmistumaan lähihoitajaksi, viettänyt kuukauden loman, ottanut äkkilähdön Turkkiin ja aloittanut työt.

Näin kirjoitettuna kuullostaa aika siistiltä, mutta todellisuudessa suurimman osan ajasta olen istunut kotona ahdistuen kun lomalla ei ole tekemistä ! Huhtikuussa vietetty loma on aivan eri asia kuin kesällä, sillä muut kaverit paiskivat töitä, lukevat pääsykokeisiin ja/tai istuvat koulun penkillä. En kuitenkaan valita, loma on aina paikallaan vuodenajasta riippuen ja tiedostaen, että kesä ja alkusyksy (ainakin) menevät töiden parissa.

Hevoselämä on ollut aktiivisuudellaan vaihtelevaa. Alkukeväästä tuli ratsastettua vähän enemmän ja Teemun kanssa ollaan päästy mukavasti vauhtiin. Hyvä ratsastettavuus on jatkunut tänne toukokuuhun asti :) Ollaan treenailtu itsenäisesti sekä muutaman kerran käyty tunneilla ja joka kerralla tuntuu löytyvän uusia nappuloita hevosen toimiessa paremmin.

Tämä uudempi tuttavuus Lola, josta viime postauksessa mainitsin  kuvien kera, on myös ollut viikoittain kuvioissa mukana ja kokoajan opin tuntemaan sitä paremmin. Kiltti, mutta tammamainen luonne pitää kyllä hereillä eikä ratsastaessa anna mitään ilmaiseksi! Useasti liikkuu todella kauniisti ja yhteistyönhaluisesti, mutta muutaman kerran olen joutunut tilanteeseen jossa on varmisteltu että kumpi sitä määrääkään (; Lola on ihanaa vastapainoa Teemulle, ovathan ne kaksi aivan erilaista hevosta runkoineen ja persoonineen. Teemu on hyvin vahva, vaativa ja eteenpäinpyrkivä, kun taas Lolan kanssa saa olla tarkkana aktiivisuuden ja muodon kanssa, joka uhkaa painua liian syväksi. Molemmat tarjoavat paljon erilaista haastetta ja se jos mikä kehittää minua ratsastajana :)

Näin tiivistetyn elämänkerran jälkeen palataan hetkeksi itse blogiin.
Tässä on tosiaan tullut pidettyä jonkinmoista motivaatiokeskustelua itseni kanssa blogini jatkumisesta ja vielä viikko takaperin olin edelleen sitä mieltä että minähän en jaksa enää blogimaailmaa ja olin varma, että Viksua elämää on tullut tiensä päähän. En käynyt aikoihin katsomassa esimerkiksi tilastoja eikä kiinnostanut tippaakaan edes ajatella bloggaamista. Nyt saadessani uusia kivoja heppakuvia ja kavereiden kanssa suunnitellessa tulevan kesän tapahtumia pieni into kirjoittamiseen palasi ja ajattelin nyt aloittaa näin varovasti katsellen mitä tästä kirjoittamisesta taas tulee :) En tiedä onko siellä ruudun takana edelleen samat lukijat tavoitettavissa ja kiinnostuneita jatkamaan tarinoideni lukemista, mutta jokatapauksessa haluan yrittää herättää blogia taas eloon.

Onhan tämä kirjoittaminen todella kiva harrastus ja hyvä tapa purkaa pintapuolisesti elämää. On vain käynyt niin, että otan liikaa stressiä kirjoittamisesta ja koen, etten panosta blogiin tarpeeksi. Otan liikaa paineita lukijoista ja koen huonoa omatuntoa jos joka viikko en postaa jotain. Tämä on varmasti ollut merkittävä tekijä motivaation uupumisessa.
Siispä yritän jatkossa ajatella rennommin ja kirjoittaa ainoastaan juuri silloin kun itseltä tuntuu. Haluan kirjoittaa blogia sekä teille, mutta myös itselleni. En halua blogista työtä tai taakkaa, vaan mukavan ajanviettotavan ja keinon jakaa kuviani katseltavaksi :) Aion nyt julkaista muutamia postauksia kuluneelta ajalta ja kirjoitella uusia sitten, kun jotain uutta postailtavaa on!

Näin pitkästä aikaa olisi ihana lukea ketä siellä ruudun takana vielä on vai onko ketään? Onko teillä tauon aikana herännyt kysymyksiä tai haluatteko tietää jotain uutta? Odotan innolla kommentteja!