kuka, mitä, millainen?
Moni minut jo varmaan tietää/tunteekin sen verran, että on ainakin käynyt lukemassa emmi -välilehden, jonne olen kirjoittanut itsestäni perustietoja. Olen siis tuusulalainen tyttö, vuosimallia 1994 ja asunut koko elämäni maalla keskellä metsiä, peltoja ja hevosia. Punainen kaksikerroksinen omakotitalo, pihasauna, kaksi koiraa sekä vanhemmat ja isoveli. Kuullostaa täysin normaalilta, perusonnelliselta perheeltä ja elämältä. Sitä elämäni onkin. Olen saanut kasvaa omasta mielestä täydellisessä ympäristössä ja rakastavien ihmisten lähellä, josta monet toteavatkin minun saaneen hyvän luonteeni.
Omaa luonnettaan on usein hyvin vaikea yrittää kertoa itse. Siispä annoinkin ohjat hetkeksi ystäväni Santran käsiin ja hän kirjoitti minusta seuraavanlaisesti:
"Ennen kun olin Emmiä koskaan nähnyt, luulin hänen olevan 20kymppinen nainen joka on ammatiltaan valokuvaaja (en edes tiedä miksi :D). Tapasin Emmin ensimmäisen kerran tallilla vuonna 2011 kesällä, jolloin sain Emmistä hieman ujon, mutta ystävällisen ja kiltin kuvan. Syksyn aikana tutustuttiin paremmin näkemällä tallilla ja pyörimällä samoissa porukoissa.
Emmi on aina ystävällinen muita kohtaan ja ottaa kaikki huomioon. Nyt kun olen Emmiin paremmin tutustunut, on hänen luonteensa avautunut minulle. Hän on niitä harvoja ihmisiä jonka seurassa ei tarvitse sanoa mitään ja silti tuntee olonsa hyväksi eikä tule sellainen akward-olo. Emmi on myös todella hyvä kuuntelemaan ja auttamaan jos jokin ongelma tulee vastaan ja osaa antaa hyviä neuvoja. Emmin kanssa on todella hauskaa ja joskus ei meinaa tulla mitään muuta kun naurua. On ihanaa, kun on lähellä ihminen kehen voi luottaa ja jonka kanssa pystyy viettämään aikaa kyllästymättä toiseen. On hienoa, ettei Emmin kanssa tule riitoja, vaan asiat voidaan sanoa suoraan, joka tuntuu olevan nykyään kovin hankalaa useimpien ihmisten kanssa.
Jos jotakin huonoja asioita pitäisi sanoa, niin Emmi on hieman mustasukkainen, mikä kuitenkin osoittaa että hän välittää. Hän on myöskin hieman kärsimätön asioiden kanssa, mutta sekin on vain asioista innostumista. Keksimme aina jonkinlaista juttua ja tekemistä joten aika ei käy pitkäksi Emmin kanssa.
Jos kuvailisin Emmiä nyt, niin tämä tyttö ei todellakaan ole ujo vaan tulee helposti uusienkin ihmisten kanssa juttuun ja on erittäin sosiaalinen. Lisäksi Emmi on lähes aina iloinen ja en edes tiedä onko mitään asiaa jota en jakaisi Emmin kanssa. Saan olla todella onnellinen, että omistan Emmin kaltaisen ystävän <3"
Voisin itse kuvailla itseäni ystävälliseksi ja onnelliseksi ihmiseksi. Olen aina ollut kiltti ja empaattinen tyttö, joka paljasti ala-asteella opettajille koulukiusaajia ja teki kiltisti sen, mitä vaadittiin. En osaa olla kenellekään ilkeä, ellei kyseessä ole perheenjäsen tai erittäin läheinen ystävä. En ole oikeastaan koskaan ajautunut kovinkaan isoihin riitoihin kenenkään kanssa, sillä pyrin välttämään asioita, jotka saattaisi johtaa erimielisyyksiin.
Olin ennen kovin ujo, enkä hirveästi rohkaistunut puhumaan tuntemattomille ihmisille, en juurikaan tykännyt jutella edes sukulaisille lukuunottamatta perhettä ja mummiani. Olen pienestä pitäen viihtynyt yksin ja minut saattoi jättää leikkimään vaikka kuinka pitkäksi aikaa ihan yksin, enkä valittanut kertaakaan. Tämä luonteenpiirre ei ole minusta mihinkään lähtenyt, sillä rakastan edelleenkin olla yksin enkä ahdistu, vaikken näe kavereita usein tai teen asioita yksin. Olen rauhallinen enkä kaipaa elämääni aina niin paljon menoa ja meininkiä, vaikka niistäkin pidän.
Nykyään olen päässyt ujoudestani täysin eroon. Olen avoin, reipas ja kaikkien kanssa toimeen tuleva. Uskallan puhua täysin tuntemattomille ja osallistun mukaan keskusteluihin aivan eri tavalla. En tiedä, johtuuko se "vanhenemisesta" vai siitä, että ympärilläni pyörii nykyään paljon erilaisia ihmisiä ja tapaan paljon enemmän uusia tuttavuuksia kuin ennen. Mitkään sosiaaliset tilanteet eivät ahdista, ja vaikka ahdistaisikin, osaan olla välittämättä siitä ja porhallan rohkeasti eteenpäin.
Olen monissa asioissa mustasukkainen ihminen, vaikken sitä millään tavalla näyttäisi tai kertoisi. Mustasukkaisuus juurtaa juurensa yläasteelta, jolloin muutamat "kaverini" varastivat kavereitani itselleen. Jäin välillä yksin ja jouduin etsimään aina uusia kavereita. Kovin vaikeaa selittää, mitä tarkoitan, mutta se on asia, jonka pääsemisessä on kestänyt aikansa.
Muista huonoista piirteistä mainittakoon, että saatan välillä ahdistua kovin helposti jostain asioista. Joku ihminen saattaa olla aluksi mukava, kun taas toisella hetkellä koen hänet ahdistavaksi ja pian hän onkin taas mukava ja viihdyn hänen seurassaan. Tämä ärsyttää ehkä luonteessani itseäni eniten, enkä pääse "mielenmuutoksista" eroon!
En aio mainita hirveän tarkasti kavereista ja ystävistäni. Omaan kuitenkin suhteellisen paljon kavereita ja muutamia läheisiä ystäviä, joille voi kertoa asioita pelkäämättä niiden paljastuvan muille. Kuten aikaisemmin kerroin, viihdyn hyvin yksinkin, joten en edes kaipaa suurta kaverijoukkoa. Voisi sanoa, että jos mulla olisi yksi erittäin läheinen ystävä, en tarvitsisi ketään muuta.
Opiskelu & ammatti
Olen luova ihminen ja aina viihtynyt kamera kädessä, oli se sitten video- tai kuvakamera. Yläasteella jo tiesin, minne aion hakea yhteishaussa, joten hakeminen kävi näppärästi. Pääsin kuin pääsinkin ensimmäiseen vaihtoehtoon opiskelemaan; Keuda Järvenpään audiovisuaaliseen viestintään. Olin innoissani, eikä mua haitannut se, että työllistyminen tällä alalla on hankalaa. Mielummin halusin opiskella sellaista alaa, joka oikeasti kiinnostaa, enkä vain sillä perusteella, millä alalla riittää töitä.
Tutustuin hyvin nopeasti luokkakavereihini ja muutenkin tykästyin kouluun kovasti. Siellä oli aivan erilainen ilmapiiri kuin yläasteella, jossa en viihtynyt sitten tippaakaan. Opintoihin kuului mm. valokuvauskurssi ja kuvankäsittelyä, 3D:tä, videokuvausta ja -editointia, printti-ja painotuotteiden suunnittelua ja tekemistä sekä äänituotantoa. Melkein kaikki aika opiskelusta kului tietokoneella istumiseen, ellei ollut kuvaamassa materiaalia esimerkiksi lyhytelokuvia varten. Siksi monet ovatkin keskeyttäneet kyseiset opinnot, koska ei kokenut koneella istumista mukavaksi.
Työharjoittelujaksoissa olen ollut kameraliikkeessä ja tämänhetkinen työharjoitteluni on journalistin työtä (toimittaja). Olen eräässä helsinkiläisessä firmassa töissä kuvaten ja kirjoittaen juttuja lehtiin. Ihan mielekästä ja aika rentoakin hommaa, ja parasta on, että pääsee matkustamaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Olen työni ohella käynyt tekemässä juttukeikkoja mm. Espoossa, Forssassa ja Valkeakoskellakin.
Nyt, kun valmistun media-assistentiksi, aion pitää välivuoden ja tehdä töitä hankkiakseni omaa rahaa. Sain työpaikan Lidl-ruokakaupasta ja teen tämänhetkisessä työharjoittelupaikassa jotain keikkatöitä aina kun tarvitsee. Olen iloinen, että tuleva vuosi selvisi näinkin hyvin ja sain töitä. Ajattelin vuoden päästä hakea ammattikorkeakouluun tv- ja elokuvapuolelle.
Tässä kaksi koulutyötä, jotka olen tehnyt/olen ollut mukana opintojen aikana:
arkipäivä, hevoseton päivä?
Tämänhetkinen normaali päiväni rakentuu siitä, että lähden aamulla työharjoitteluun kymmeneksi ja tulen neljältä kotiin. Jos on tallipäivä, kotiin päästyäni syön, vaihdan tallivaatteet ja lähden ratsastamaan. Tallilla kuluu päivästä riippuen 2-4 tuntia, jolloin onkin jo sen verran myöhä (mikäli arki-ilta), etten enää jaksa/halua lähteä tapaamaan kavereita. Loppuiltana yleensä istun koneella facebookaten kavereille, surffaten Youtubessa, lukien blogeja tai kirjoittamalla itse blogiin. Tätä on siis arkeni, ei kovin mielenkiintoista vai kuinka? (;
Mikäli töiden jälkeen ei ole luvassa talleilua, joko viihdyn kotona itsekseni keksien jotain tekemistä tai näen ei hevoskavereita.
Viikonloppuisin ratsastan yleensä Teemun, joten päivisin hengailen Aadalla ratsastaen, ja muutenkin viikonloput kuluvat näiden blogissakin nähtyjen tyttöjen kanssa. Tallilla vaan kuluu kavereiden kanssa niin paljon aikaa, ja yleensä päätämme extempore lähteä käymään vielä vaikka leffassa, syömässä tai keksimme jotain muuta kivaa. Mikäli en hengaa Aadan, Viljan, Jutan ja Santran kanssa, näen muita kavereita kahvittelun merkeissä, tai käymme ajelemassa autoilla ympäriinsä tai silloin tällöin lähden baariin. Rakastan juhlimista ja tanssimista, en siis aina lähde baariin sen takia, että voisin juoda pään täyteen. Baareissa on yleensä vaan kiva meininki, siellä soi hyvää musiikkia ja ihmiset tanssivat.
Sekalaisia faktoja itsestäni
- Laittautuminen, esimerkiksi juhliin, on parasta!
- Terveelliset elämäntavat kiinnostavat, vaikken itse läheskään aina terveellisesti elä
- Sairaalasarjat ahdistavat minua
- En pukeudu millään tietyllä tavalla, vaan laitan aina sellaiset vaatteet päälle, joissa tunnen oloni hyväksi
- Herkuttelen usein
- En koskaan syö tomaattien keskustaosaa, ainoastaan "kuoren", sillä se sisälmys on todella ällöttävä!
- Hämähäkit ja sammakot ovat hirveimpiä elukoita, mitä tiedän
- Olen aina halunnut osata tehdä kärrynpyörän, mutten uskalla opetella
- Valmistun 31.5 media-assistentiksi
- Picnic -ravintolan kanasalaatti on parasta, mitä tiedän!
- Olen tarkka ulkonäöstäni, enkä voi lähteä ulos, ellen ole tyytyväinen ulkonäkööni
- Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, pidän niin raskaammasta kuin suomalaisesta musiikista unohtamatta dupstepiä ja joitain räppibiisejä
- Lempivaatekauppojani ovat BikBok, Vero Moda ja Cubus
puhelinkuvia 2012-2013 |
Lifestyle-elämääni voi osittain seurata Instagramissa, nimimerkkini on 3mmmmi :)
Tässäpä tämä lifestylepostaus, olkaa hyvät! En nyt tiedä, millainen tästä tuli vai tuliko hyvä ja saitteko mitään irti, tuntui erittäin hassulta ja oudolta kirjoittaa ei hevosasiaa! Tulevaisuudessa tämäntyyppisiä postauksia ei ole sitten tulossa, vaan tämä oli yksi toivepostauksista, jatkossa taas palaillaan hevosasioihin :)
Kiva postaus:)
VastaaPoistaNoi videot oli tosi hyviä! oot taitava :) Ja kivaa vaihtelua nää lifestyle postaukset
VastaaPoistaTää oli kiva, vois olla useamminkin lifestyleä! :)
VastaaPoistaTää oli hyvä postaus! Voisi olla useamminkin vähän lifestyleä. Tuli mieleeni, että jos ei lasketa tallikavereita, niin montako (noin) kaveria sinulla on, joiden kanssa voit olla vaikka joka päivä? semmoista kunnon kaveria? Itselläni on tosi vähän, tai siis tallikavereiden kanssa voin olla, mutta koulussa olevat kaverit ovat vain koulussa enkä niiden kanssa juuri vapaa-aikaani vietä :/
VastaaPoistaSellaisia, joita voin nähdä oikeastaan aina kun haluan (jos ei siis lasketa läheisimpiä ystäviä) on noin plusmiinus kymmenisen kappaletta :) Kaikkien kanssa en kyllä ole niin kovin läheinen, mutta ne ovat sellaisia joiden kanssa on kiva silloin tällöin hengailla.
PoistaPakko kysyä kun itse olen forssasta, mitä juttua kävit täällä tekemässä? :)
VastaaPoistaOlin siellä mukana valokuvaajana, kuvasin erästä perhettä, jonka nuorin lapsi on synnytyksessä menettänyt jalkansa ja toisen kämmenensä :) (kuullostaa hurjalta!)
Poistatosi kiva postaus ja monipuolisesti kirjoitettu tietoa sun elämästä! :-)
VastaaPoista-roosa
Puhuit tosta ylä-aste jutusta, että kaverit olivat jättäneet sut yksin silloin etkä viihtynyt siellä yhtään. Minäkään en yhtään pidä ylä-asteesta, mutta toivottavasti sitten tulevassa koulussa olisi mukavampaa! Palasiko ne "kaverit", jotka jättivät sut uusien kavereitten takia niin takasin sun luokse jonkin ajan päästä? Aloitko jälleen kaveeraamaan niiden kanssa vai mitä sinun kohdallasi tapahtui? Itse en vain pysty sellasien kavereiden kanssa enää kaveeraamaan, jotka minut kerran jättävät, enkä voi sille mitään, mutta teenkö väärin sillon jos en enää halua olla semmoisen kaverin kanssa?
VastaaPoistaUsein kuulee, miten yläasteajat ovat juurikin niitä huonoimpia. Siellä vissiin vallitsee ihan yleiselläkin tasolla huonompi ilmapiiri :/
PoistaNe kaverit eivät palanneet enää hyviksi kavereiksini. Olin 7- ja 8-luokalla suhteellisen suosittu kaveri ja mulla oli oikein hauskaa, kunnes yksi tyttö rupesi varastamaan näitä kavereita ja melkein koko yhdeksännen luokan jouduin olemaan joko yksin tai luokan "huonoimpien" kanssa. Olin niiiin onnellinen, kun pääsin yläasteelta pois, enkä ole enää missään tekemisissä kenenkään luokkalaiseni kanssa.
Vaikea sanoa sinun tilanteessasi mikä olisi oikein, itse yrittäisin varmaan vielä olla näiden jättäneiden kaveri, mutta jos tuntisin etten ole tervetullut, antaisin heidän olla ja etsisin muita kavereita.
Minäki oon ujo sukulaisten ja tuntemattomien kans enkä oikeen puhu niiden kanssa mistään, kuin vanha sä olit ku aloit vähä tulla rohkeemmaks ja miten tulit rohkeemmaks? Miten osaisin nauttia elämästäni, tuntuu että maailma kaatuu koko aika niskaani eikä mikään tunnu onnistuvan? Aina silloin kun luulen, että ehkä tämä tästä alkaa sujumaan, taas tulee joku hirmu vaikea tilanne ja taas olen alamäessä.. Luulisin, että se voisi johtua huonosta itsetunnosta, miten saisin sitä paremmaksi?
VastaaPoistaHeti, kun pääsin yläasteelta ja siirryin ammattikouluun, rohkaistuin ja jotenkin vaan muutuin paljon positiivisempaan ja reippaampaan suuntaan. Kaikki oli uutta ja tavallaan sain aloittaa uuden opiskeluelämän.
PoistaHoin itselleni juurta jaksain pitkään, että kun pääsen ammattikouluun, minähän repäisen ja menen rohkeasti kaikkiin juttuihin mukaan, ja se kannatti :)
Jokaisella on varmasti jossain vaiheessa toi elämänvaihe, että tuntuu kun mikään ei onnistu. Sillon kannattaa jakaa ajatuksia läheisten ja ystävien kesken, koska mikään ei ole pahempaa kuin se, että patoaa kaikki ajatukset sisäänsä. Jos sua kovasti ahdistaa ja tuntuu, että elämä potkii päähän etkä halua jutella vanhemmille/kavereillesi, käänny ihmeessä vaikka terveydenhoitajan puoleen.
Näin bloggaajana ja tuntematta sinua paremmin on hyvin vaikea yrittää neuvoa. Tsemppiä :)
Hurjan siisti tuo stop motion! :D Monta kuvaa tuohon minuuttiin mahtui ja miten kauan tuon kuvamiseen meni aikaa?
VastaaPoistaJa ps. ota turhat rivinvaihdot tekstistä pois, niin tulee parempi ;)
En osaa yhtään sanoa, kyllä siinä joku 500 kuvaa ainakin oli jos en ihan väärin muista! Kuvasimme sen kahdessa päivässä, mutta olis hyvin kerennyt myös saman päivän aikana jos ei olisi koulu loppunut kesken :)
PoistaTodella mielenkiintoinen postaus :)
VastaaPoistaKyselisin samaa kuin ibana, mutta eri paikkakunnalta, mitä teit valkeakoskella ollessasi ? Itse nimittäin asun valkeakoskella :D
VastaaPoistaKävin kirjoittamassa jutun eräästä kansanopistosta :)
PoistaOli hyvä postaus;-). Ja jei! Vero Moda tosiaan on hyvä vaatekauppa:-D
VastaaPoistamylifedoglife.blogspot.com
Kiva postaus! Vitsi sul on aika samanlainen luonne ku mulla, tai tunnistin itteni joistain kohdista :D Teetkö vielä toisen noista äänestyksen postausvaihtoehdoista? Sillä toivoisin että tekisti ton Mielipidepostauksen varusteratsastuksesta :)
VastaaPoistaKyllä aion toteuttaa myös noita muita vaihtoehtoja, mielipidepostaus siis tulossa (;
Poistamultakin on "varastettu" mun tosi hyviä ystäviä ja olin yhessä vaiheessa aika paljoki yksi ja siitä on tullu mustasukkasuus et sama ongelma meillä:) ne kaverit on kyl vielä mun kavereita mut silti arvet jäi...
VastaaPoistaTosi hyvä postaus :) Tykkäsin tosi paljon tuosta alemmasta kouluprojektistasi.
VastaaPoistaOlipa kiva postaus. :) Olenkin aina ajatellut sun olevan hyvin ystävällinen ja sellainen kaikkien kaveri. (: Ja ihan huippukivat nuo teidän koulutyövideot!
VastaaPoistaTodella kiva postaus tykkäsin. Ja noi kaksi videoo on super kivoja katoin ne varmaan 100.kertaa:)
VastaaPoistaTää oli tosi kiva! Mikä olet horoskoopiltasi? Nimittäin tunnistin itseni ujoudesta ja muustaki parista kohdasta :) vaikutat todella mukavalta ja ystävälliseltä ihmiseltä !
VastaaPoistaOlen skorpioni, tosin ei kyllä luulisi, nehän ovat sellaisia pieniä vihaisia ötököitä (;
Poistahah niimpä :D
PoistaTiesitkö, että skorpionit on helposti mustasukkaisia ihmisiä;) Ehkä ei ujoja, mutta äkkipikaisia ja melko tuulellakäyviä.
PoistaItsekkin olen skorpioni ja melko samanlainen on minulla olemus kuin sinulla. Löysin itseni tekstistäsi useampaankin otteeseen.
Voi että, sittenhän skorpioni sopii mulle aika hyvin!
Poistanoi videot oli tosi kivoja! :D ja muutenki kiva postaus.
VastaaPoistaTosi kiva postaus! Ja noi videot oli siistejä.
VastaaPoistaJa sullahan on nyt yli 1800 lukijaa, aika mahtavaa :D
Kiitos suuresti jokaiselle lukijalle!! Mahtavaa kieltämättä :)
Poistaeikö se viivi kuulu enää teidän talliporukkaan?
VastaaPoistaKuuluu hän, mutta harvemmin kerkeää/pääsee meidän juttuihin mukaan :/
PoistaToi musiikkivideo oli ihana:D Lopussa aloin melkein itkemään, koska olen aika herkkä ja itken iloisista asioista helpommin kuin surullisista:D
VastaaPoistaVooi, hyvä jos video osasi koskettaa!
Poistaeikä apua ! Rupesin _itkemään_ tossa tokan videon lopusa ? :D oikeesti ihan hirmu hieno ja hyvin editoitu !
VastaaPoistaHahah voi ei, ihana! Kiitos!
PoistaOnks toi pannusta? :D
VastaaPoistaKyllä (;
PoistaKiva postaus ja toinen video tosi hieno. :)
VastaaPoistaKivat videot. Tuli mieleen että näetkö/oletko usein kaktun kanssa tekemisissä ? Meinaan teidän videot ovat aivan mahtavia ! :)
VastaaPoistaEn ole nähnyt Kaktua pitkään aikaan, mutta puhuimme taannoin että nyt kesällä menen käymään hänen ja Futuran luonaan :)
PoistaTuo Stop Motion oli kyllä siisti!! a muutenkin siisti postaus!
VastaaPoistatosi kiva postaus!
VastaaPoistaMitäs Viksulle kuuluu? Siitä ei oo tullu vähään aikaa kunnon postausta tai materiaalia. :)
Viksulle kuuluu oikein hyvää, on tulossa ensiviikolla siitä vähän materiaalia ja kertomista :)
PoistaIhan älyttömän kiva postaus ja oot antanu blogissasi kyllä oikeanlaisen kuvan itsestäsi:)
VastaaPoistaTosi hienoja nuo siun tekemät videot! :) Kiva postaus muutenkin :) Vaikutat ihanan positiiviselta ja iloiselta ihmiseltä :) kadehdin jo ihan tuota siun onnellisuutta, koska itselläkin on kaikki asiat todella hyvin, mut koen silti olevani vähän onneton, eli eikun ottamaan sinusta mallia! :D
VastaaPoistaVoi kiitos, ja ihanaa jos osaan olla esimerkillinen lukijoille :)
Poistaaloin itkeen ku katoin ton alemman koulutyös.molemmat tosi hyvin tehtyjä mut jotenki toi alempi kosketti mua.oot tosi kaunis ja susta saa fiksun kuvan! kaikkee hyvää sulle :>
VastaaPoista