toivepostaus: lifestylepostaus

Nyt olisi aika ensimmäisen toivepostauksen, joka sai gallupissa eniten ääniä. Vaikka vannoin itselleni, etten kirjoita henkilökohtaisesta elämästäni julkisuuteen mitään, päätin kuitenkin, että avarran teille lukijoille perustietoa itsestäni ja laittelen ei-hevoskuvia näytille. Tämä olkoon jonkinlainen lifestylepostaus :)

kuka, mitä, millainen?

Moni minut jo varmaan tietää/tunteekin sen verran, että on ainakin käynyt lukemassa emmi -välilehden, jonne olen kirjoittanut itsestäni perustietoja. Olen siis tuusulalainen tyttö, vuosimallia 1994 ja asunut koko elämäni maalla keskellä metsiä, peltoja ja hevosia. Punainen kaksikerroksinen omakotitalo, pihasauna, kaksi koiraa sekä vanhemmat ja isoveli. Kuullostaa täysin normaalilta, perusonnelliselta perheeltä ja elämältä. Sitä elämäni onkin. Olen saanut kasvaa omasta mielestä täydellisessä ympäristössä ja rakastavien ihmisten lähellä, josta monet toteavatkin minun saaneen hyvän luonteeni.
Omaa luonnettaan on usein hyvin vaikea yrittää kertoa itse. Siispä annoinkin ohjat hetkeksi ystäväni Santran käsiin ja hän kirjoitti minusta seuraavanlaisesti:

"Ennen kun olin Emmiä koskaan nähnyt, luulin hänen olevan 20kymppinen nainen joka on ammatiltaan valokuvaaja (en edes tiedä miksi :D). Tapasin Emmin ensimmäisen kerran tallilla vuonna 2011 kesällä, jolloin sain Emmistä hieman ujon, mutta ystävällisen ja kiltin kuvan. Syksyn aikana tutustuttiin paremmin näkemällä tallilla ja pyörimällä samoissa porukoissa.
Emmi on aina ystävällinen muita kohtaan ja ottaa kaikki huomioon. Nyt kun olen Emmiin paremmin tutustunut, on hänen luonteensa avautunut minulle. Hän on niitä harvoja ihmisiä jonka seurassa ei tarvitse sanoa mitään ja silti tuntee olonsa hyväksi eikä tule sellainen akward-olo. Emmi on myös todella hyvä kuuntelemaan ja auttamaan jos jokin ongelma tulee vastaan ja osaa antaa hyviä neuvoja. Emmin kanssa on todella hauskaa ja joskus ei meinaa tulla mitään muuta kun naurua. On ihanaa, kun on lähellä ihminen kehen voi luottaa ja jonka kanssa pystyy viettämään aikaa kyllästymättä toiseen. On hienoa, ettei Emmin kanssa tule riitoja, vaan asiat voidaan sanoa suoraan, joka tuntuu olevan nykyään kovin hankalaa useimpien ihmisten kanssa.
Jos jotakin huonoja asioita pitäisi sanoa, niin Emmi on hieman mustasukkainen, mikä kuitenkin osoittaa että hän välittää. Hän on myöskin hieman kärsimätön asioiden kanssa, mutta sekin on vain asioista innostumista. Keksimme aina jonkinlaista juttua ja tekemistä joten aika ei käy pitkäksi Emmin kanssa.
Jos kuvailisin Emmiä nyt, niin tämä tyttö ei todellakaan ole ujo vaan tulee helposti uusienkin ihmisten kanssa juttuun ja on erittäin sosiaalinen. Lisäksi Emmi on lähes aina iloinen ja en edes tiedä onko mitään asiaa jota en jakaisi Emmin kanssa. Saan olla todella onnellinen, että omistan Emmin kaltaisen ystävän <3"

Voisin itse kuvailla itseäni ystävälliseksi ja onnelliseksi ihmiseksi. Olen aina ollut kiltti ja empaattinen tyttö, joka paljasti ala-asteella opettajille koulukiusaajia ja teki kiltisti sen, mitä vaadittiin. En osaa olla kenellekään ilkeä, ellei kyseessä ole perheenjäsen tai erittäin läheinen ystävä. En ole oikeastaan koskaan ajautunut kovinkaan isoihin riitoihin kenenkään kanssa, sillä pyrin välttämään asioita, jotka saattaisi johtaa erimielisyyksiin.
Olin ennen kovin ujo, enkä hirveästi rohkaistunut puhumaan tuntemattomille ihmisille, en juurikaan tykännyt jutella edes sukulaisille lukuunottamatta perhettä ja mummiani. Olen pienestä pitäen viihtynyt yksin ja minut saattoi jättää leikkimään vaikka kuinka pitkäksi aikaa ihan yksin, enkä valittanut kertaakaan. Tämä luonteenpiirre ei ole minusta mihinkään lähtenyt, sillä rakastan edelleenkin olla yksin enkä ahdistu, vaikken näe kavereita usein tai teen asioita yksin. Olen rauhallinen enkä kaipaa elämääni aina niin paljon menoa ja meininkiä, vaikka niistäkin pidän.

Nykyään olen päässyt ujoudestani täysin eroon. Olen avoin, reipas ja kaikkien kanssa toimeen tuleva. Uskallan puhua täysin tuntemattomille ja osallistun mukaan keskusteluihin aivan eri tavalla. En tiedä, johtuuko se "vanhenemisesta" vai siitä, että ympärilläni pyörii nykyään paljon erilaisia ihmisiä ja tapaan paljon enemmän uusia tuttavuuksia kuin ennen. Mitkään sosiaaliset tilanteet eivät ahdista, ja vaikka ahdistaisikin, osaan olla välittämättä siitä ja porhallan rohkeasti eteenpäin.

Kuten meissä kaikissa, myös itsestäni löytyy huonojakin puolia. Vaikka olenkin päällisin puolin kiltti enkä osaa oikein olla ilkeä, olen joutunut ala-asteella jopa kerran jälki-istuntoon, wuhuu!
Olen monissa asioissa mustasukkainen ihminen, vaikken sitä millään tavalla näyttäisi tai kertoisi. Mustasukkaisuus juurtaa juurensa yläasteelta, jolloin muutamat "kaverini" varastivat kavereitani itselleen. Jäin välillä yksin ja jouduin etsimään aina uusia kavereita. Kovin vaikeaa selittää, mitä tarkoitan, mutta se on asia, jonka pääsemisessä on kestänyt aikansa.
Muista huonoista piirteistä mainittakoon, että saatan välillä ahdistua kovin helposti jostain asioista. Joku ihminen saattaa olla aluksi mukava, kun taas toisella hetkellä koen hänet ahdistavaksi ja pian hän onkin taas mukava ja viihdyn hänen seurassaan. Tämä ärsyttää ehkä luonteessani itseäni eniten, enkä pääse "mielenmuutoksista" eroon!

En aio mainita hirveän tarkasti kavereista ja ystävistäni. Omaan kuitenkin suhteellisen paljon kavereita ja muutamia läheisiä ystäviä, joille voi kertoa asioita pelkäämättä niiden paljastuvan muille. Kuten aikaisemmin kerroin, viihdyn hyvin yksinkin, joten en edes kaipaa suurta kaverijoukkoa. Voisi sanoa, että jos mulla olisi yksi erittäin läheinen ystävä, en tarvitsisi ketään muuta.

Opiskelu & ammatti

Olen luova ihminen ja aina viihtynyt kamera kädessä, oli se sitten video- tai kuvakamera. Yläasteella jo tiesin, minne aion hakea yhteishaussa, joten hakeminen kävi näppärästi. Pääsin kuin pääsinkin ensimmäiseen vaihtoehtoon opiskelemaan; Keuda Järvenpään audiovisuaaliseen viestintään. Olin innoissani, eikä mua haitannut se, että työllistyminen tällä alalla on hankalaa. Mielummin halusin opiskella sellaista alaa, joka oikeasti kiinnostaa, enkä vain sillä perusteella, millä alalla riittää töitä.
Tutustuin hyvin nopeasti luokkakavereihini ja muutenkin tykästyin kouluun kovasti. Siellä oli aivan erilainen ilmapiiri kuin yläasteella, jossa en viihtynyt sitten tippaakaan. Opintoihin kuului mm. valokuvauskurssi ja kuvankäsittelyä, 3D:tä, videokuvausta ja -editointia, printti-ja painotuotteiden suunnittelua ja tekemistä sekä äänituotantoa. Melkein kaikki aika opiskelusta kului tietokoneella istumiseen, ellei ollut kuvaamassa materiaalia esimerkiksi lyhytelokuvia varten. Siksi monet ovatkin keskeyttäneet kyseiset opinnot, koska ei kokenut koneella istumista mukavaksi.

Työharjoittelujaksoissa olen ollut kameraliikkeessä ja tämänhetkinen työharjoitteluni on journalistin työtä (toimittaja). Olen eräässä helsinkiläisessä firmassa töissä kuvaten ja kirjoittaen juttuja lehtiin. Ihan mielekästä ja aika rentoakin hommaa, ja parasta on, että pääsee matkustamaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Olen työni ohella käynyt tekemässä juttukeikkoja mm. Espoossa, Forssassa ja Valkeakoskellakin.

Nyt, kun valmistun media-assistentiksi, aion pitää välivuoden ja tehdä töitä hankkiakseni omaa rahaa. Sain työpaikan Lidl-ruokakaupasta ja teen tämänhetkisessä työharjoittelupaikassa jotain keikkatöitä aina kun tarvitsee. Olen iloinen, että tuleva vuosi selvisi näinkin hyvin ja sain töitä. Ajattelin vuoden päästä hakea ammattikorkeakouluun tv- ja elokuvapuolelle.

Tässä kaksi koulutyötä, jotka olen tehnyt/olen ollut mukana opintojen aikana:

arkipäivä, hevoseton päivä?

Tämänhetkinen normaali päiväni rakentuu siitä, että lähden aamulla työharjoitteluun kymmeneksi ja tulen neljältä kotiin. Jos on tallipäivä, kotiin päästyäni syön, vaihdan tallivaatteet ja lähden ratsastamaan. Tallilla kuluu päivästä riippuen 2-4 tuntia, jolloin onkin jo sen verran myöhä (mikäli arki-ilta), etten enää jaksa/halua lähteä tapaamaan kavereita. Loppuiltana yleensä istun koneella facebookaten kavereille, surffaten Youtubessa, lukien blogeja tai kirjoittamalla itse blogiin. Tätä on siis arkeni, ei kovin mielenkiintoista vai kuinka? (;
Mikäli töiden jälkeen ei ole luvassa talleilua, joko viihdyn kotona itsekseni keksien jotain tekemistä tai näen ei hevoskavereita.
Viikonloppuisin ratsastan yleensä Teemun, joten päivisin hengailen Aadalla ratsastaen, ja muutenkin viikonloput kuluvat näiden blogissakin nähtyjen tyttöjen kanssa. Tallilla vaan kuluu kavereiden kanssa niin paljon aikaa, ja yleensä päätämme extempore lähteä käymään vielä vaikka leffassa, syömässä tai keksimme jotain muuta kivaa. Mikäli en hengaa Aadan, Viljan, Jutan ja Santran kanssa, näen muita kavereita kahvittelun merkeissä, tai käymme ajelemassa autoilla ympäriinsä tai silloin tällöin lähden baariin. Rakastan juhlimista ja tanssimista, en siis aina lähde baariin sen takia, että voisin juoda pään täyteen. Baareissa on yleensä vaan kiva meininki, siellä soi hyvää musiikkia ja ihmiset tanssivat.

Sekalaisia faktoja itsestäni

- Laittautuminen, esimerkiksi juhliin, on parasta!

- Terveelliset elämäntavat kiinnostavat, vaikken itse läheskään aina terveellisesti elä

- Sairaalasarjat ahdistavat minua

- En pukeudu millään tietyllä tavalla, vaan laitan aina sellaiset vaatteet päälle, joissa tunnen oloni hyväksi

- Herkuttelen usein

- En koskaan syö tomaattien keskustaosaa, ainoastaan "kuoren", sillä se sisälmys on todella ällöttävä!

- Hämähäkit ja sammakot ovat hirveimpiä elukoita, mitä tiedän

- Olen aina halunnut osata tehdä kärrynpyörän, mutten uskalla opetella

- Valmistun 31.5 media-assistentiksi 

- Picnic -ravintolan kanasalaatti on parasta, mitä tiedän!

- Olen tarkka ulkonäöstäni, enkä voi lähteä ulos, ellen ole tyytyväinen ulkonäkööni

- Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, pidän niin raskaammasta kuin suomalaisesta musiikista unohtamatta dupstepiä ja joitain räppibiisejä

- Lempivaatekauppojani ovat BikBok, Vero Moda ja Cubus

puhelinkuvia 2012-2013

Lifestyle-elämääni voi osittain seurata Instagramissa, nimimerkkini on 3mmmmi :)

Tässäpä tämä lifestylepostaus, olkaa hyvät! En nyt tiedä, millainen tästä tuli vai tuliko hyvä ja saitteko mitään irti, tuntui erittäin hassulta ja oudolta kirjoittaa ei hevosasiaa! Tulevaisuudessa tämäntyyppisiä postauksia ei ole sitten tulossa, vaan tämä oli yksi toivepostauksista, jatkossa taas palaillaan hevosasioihin :)