viksun kuulumiset

Kirjoitan tähän heti vielä perään Viksun ratsastukset :)

Samana päivänä torstaina, kun menin Hilariuksella, ratsastin illemmalla vielä Viksun. Puolet tunnista hyppäsin ja puolet ratsastin koulua. Laitoin pitkälle sivulle kaksi kavalettia ja yhden pystyn, kaikki samalle linjalle. Kavalettien väliin mahtui yksi askel ja pystylle täytyi tulla aluksi noin kolmella/neljällä askeleella.
Aluksi verkkasin Viksua temponvaihteluilla, volteilla ja ympyröillä. Se oli erittäin hyvä jo alussa, reipas ja taipuisa. Laukoissa ratsastin reippaasti eteen jotta nelitahtisuus saataisiin pois. Aika hyvin Viksu laukkasikin myös lyhyellä laukalla, kunhan jaksoin pitää hyvän pohjetuntuman ja ettei Viksu päässyt rikkomaan raville.
Aloin sitten tulemaan esteille aluksi ravissa. Alussa  kuten tavallista, oli hieman sähellystä etenkin sen jalkojen kanssa. Askeleet eivät meinanneet sopia ja toisekseen Viksu ei meinannut nostaa jalkojaan tarpeeksi vaan puomit kolisivat jonkin verran. Vasta kun nostin kaikkia esteitä hieman, niin alkoi laukka pyörimään paremmin, askeleet osua kohdilleen ja jalatkin nousivat hyvin. Sen jälkeen ei ollut mitään ongelmaa ja lopuksi hyppäsinkin noin 60-65cm pystyn ponnyn kanssa. Se on Viksulle jo aika iso este sillä siltä ei lyödy niin paljon ponnistusvoimaa ja meinaa se mahakin ottaa esteisiin kiinni ;) No, ei ihan mutta lähellä on :D!
Lopuksi reenasin Viksun kanssa vähän takaosa -ja etuosakäännöksiä pysähdyksistä ja ympyrällä työskentelin kaikissa askellajeissa. Viksu oli oikein mukava ja siitä löytyi taas kivaa liikettä!
Alla pieni videokooste meidän hypyistä. Ja lopussa huomaan kyllä itse vastalaukan, mutta mulla ei oo videolla oikeeta laukkaa ja Viksulla on ihan älyttömän vaikea huomata jos se menee väärää laukkaa :--D Tuli meille hyvää vastalaukkatreeniä :)

Tänään, lauantaina, kävin Viksun kanssa puolentoista tunnin maastolenkillä ilman satulaa. Mentiin peltojen läpi käymään Ullalla päin, Ulla siis asuu reilun kilometrin pässä Viksu-tallista, sen jälkeen palattiin takaisin päin ja mentiin hiekkakuopille. Aina kun oli mahdollisuus ja hyvä pohja, laukattiin ja ravattiin. Viksu oli reippaalla tuulella ja vähän höpsökin. Kerran olin eeeerittäin lähellä ettei menty mukkelis makkelis Viksun kanssa, se sai kuitenkin onneksi pidettyä itsensä pystyssä. Jos oltais kaaduttu niin ei ois tullut varmaan mitään nättiä jälkeä, sillä pohja oli suht kovaa hiekkaa ja seassa oli vähän kiviäkin. Ja kun siellä kuopilla on ihan hirveästi mopopoikia jotka pilaavat polut pyörillänsä, niin Viksulle aina se pohja ei ole ihan parhain mahdollinen :/
Selvittiin kuitenkin retkeltä hengissä eikä sadekkaan päässyt yllättämään vaikka pilvet hyvin uhkaavilta näyttikin :)
 
Lopuksi tiedotus teille lukijoille; olen koko ensiviikon Savossa lomailemassa, joten blogillani tulee olemaan reilun viikon päivitystauko. Palaillaan sitten parin viikon kuluttua!