operaatio "Teemu rennoksi"

Pitkästä aikaa luvassa kunnon päivittelyä Teemusta kuvien ja tekstin muodossa, kun tällä viikolla kävin sekä perjantaina että lauantaina sen liikuttamassa.

Perjantaina Teemulla täytyi olla kevyempi ja rennompi päivä, joten päätin pitkästä aikaa laittaa karvasatulan selkään ja mennä taivuttelemaan Teemun läpi kaikissa askellajeissa. Karvasatula on kuitenkin siitä vähän huono, että pohkeenpaikalla satulavyön kiinnityskohta painaa ikävästi, joten jalkani menee väärään asentoon (liian taakse) yrittäessäni väistää vyönkohtaa.
Teemulla on edelleenkin järjetön määrä energiaa eikä malta aina keskittyä ja rentoutua kun selkään menee, joten perjantaina otin asenteen että nyt haluan Teemun tulevan kunnolla läpi niskasta ja kunnioittavan apujani. Ratsastin sen puolituntisen pienehköllä ympyrällä ja keskityin vain siihen, että Teemu rentoutuu selästä ja niskasta hyvin pienessä ja hitaassa liikkeessä. Alkuun se tapansa mukaan halusi kokoajan siirtyä raviin tai laukkaan, koska käveleminen on ruunan mielestä todella tylsää! Taivuttelin sitä heti reilusti sisään jos yritti steppailla ja otin kerralla kunnon pidätteen kertoen, että nyt kuunnellaan minua eikä yritetä juosta karkuun. Tämähän toimi ja pikkuhiljaa Teemu osasi relata ja rauhoittua ja "tipahti" avuille. Selässä oli heti huomattavasti helpompi istua ja sain rentoutettua jalkani polvesta alaspäin, ne kun jäävät helposti lukkoon.

Tässä pari havainnointikuvaa:

Teemu on jännittynyt niskasta ja selästä -> vaikuttaa ratsastajaan negatiivisesti; koko vartalo jännittynyt

Tässä Teemu on rentoutunut niskasta ja selästään ja annan sille tilaa isompaan raviin ja kaulan venyttämiseen. Jalkani on rennosti.

Lauantaina jatkoimme perjantaisesta, tällä kertaa vain nostimme Teemun niskaa ylemmäs. Teemu oli alkuverryttelyssä todella kiva, tuli heti hyvin läpi selästä ja niskasta ja kuunteli pidätteitä. Perjantainen ratsastus vaikutti siis positiivisesti.
Aloitimme ravivolteilla pääty-ympyrällä ja keskityimme siihen, että Teemu liikkuu suorassa molemmilla ohjilla. Se fuskaa heittämällä takapäätään ulospäin ja jättämällä ulkolavan pois. Pari kertaa jouduin ottamaan vahvemmat pidätteet, sillä Teemu oli aika vahva ja etupainoinen eikä tohtinut kunnella kääntävää apua. Kuitenkin mitä enemmän taas tehtiin, sen paremmaksi Teemu muuttui.
Laukassa työstettiin pienessä ja lyhyessä askellajissa niskaa korkeimmaksi kohdaksi ja tehtiin muutamia avotaivutuksia. Sain istua raskaasti ristiselälle ja nostaa kättä ylemmäs huolehtien kuitenkin ettei Teemu karkaa luotiviivalta. Hyvin se kuunteli istuntaa, mutta välillä jäi ns. laukkaamaan paikallaan ja heittäytyi avuilta tyhjäksi.
 Laukkojen jälkeen työstettiin vielä ravia ja mentiin muutamia raviväistöjä. Tällä hetkellä maneesiin oli jo tullut aika paljon muita ratsukoita, joka vaikutti Teemun rentouteen. Se muuttui loppua kohden hyvin vahvaksi ja kokoajan tuntui, että se vetää mua satulasta pois. Oli kovin hankalaa yrittää istua syvälle satulaan ja samalla huolehtia että hevonen on tasapainoisesti avuilla ja rentona. Väistöt Teemu teki hyvin ja mukisematta, ne on sille helppo juttu. Loppuraveissa päästettyäni ohjia pidemmäksi Teemusta tuli taas oikein kiva ja kevyt. Se on niin jännä miten se tuntuu huokaavan helpotuksesta kun päästää sen rennoksi eikä vaadi hirveästi. Laukkasin ja ravasin pari kierrosta ihan pitkin ohjin niin, että molemmille jää kiva fiilis.

Näissä kuvissa tarkkasilmäisimmät varmasti huomaavat, että istuntani on liian edessä enkä ole syvällä satulassa. 

Oli tosi mukava ratsastaa pitkästä aikaa valvovan silmän alla ja saada ohjeita parempaan ratsastukseen. Teemu ei ollut lauantain tunnilla paras mahdollinen kuten kuvista ja videoista huomaa, mutta aina ei voikaan onnistua. Huomasimme lukkiutuvan polven lisäksi, että istun vähän vinossa oikealle. Syyn ymmärsin heti, sillä Teemu on paljon helpompi ratsastaa oikeaan suuntaan, joten taivun tietämättäni enemmän oikealle. 

Tällä hetkellä ratsastus tuntuu jotenkin niin vaikealta ja etten osaa enkä vaadi tarpeeksi ja ikäänkuin aloittaisin uudelleen ihan vain siitä perusasiasta, että Teemu on rento ja pyöreä. Teemu on samalla niin ihanan vaikea ja opettavainen, mutta välillä toivoisin sen olevan helppo ja kaikentekevä hevonen (no, onneksi on Viksu jonka kanssa voi heittää aivot narikkaan ;). Huonoina päivinä käyn katsomassa noin vuosi sitten otettuja kuvia Teemusta, jolloin menomme näytti täysin erilaiselta. Olen oppinut Teemusta ihan järjettömän paljon, joten pääasiassa hyvin tyytyväinen tässä täytyy olla :) Keep going me!