päivityksiä..

"Lunta :o" "eiii en haluu lunta!" "mitä toi valkonen tomusokeri tuol ulkona on?" 

Tätä on saanut lukea Facebookista tänään moneen otteeseen, tuntuu että kaikki vihaavat talvea ja sitä valkoista tomusokeria joka on levittäytynyt ympäri maata. Olenko ainoa, joka rakastaa lunta ja talvea? Sehän tuo valoa näihin pimeisiin syysiltoihin ja odotan niitä päiviä tallilla kun pääsee laukkaamaan lumisilla teillä, hiihtoratsastamaan, pukemaan itsensä paksuihin vaatteisiin ja upottamaan kätensä Viksun paksuun talvikarvaan!
 Tuohan talvi aina tietenkin myös ongelmia, esimerkiksi maneesittomilla talleilla ratsastus ei aina suju kentän huonon pohjan vuoksi, hevosia joutuu loimittamaan paljon ja kiertämään hokkeja kenkiin. Itse en kuitenkaan valita, rakastan talvea yhtä paljon kun kesääkin ja toivotaan että tänä vuonna lunta saadaan aikaisemmin kun viimevuonna ;) Onko kukaan teistä lukijoista myös talvi-ihmisiä, vai oonko ihan yksin näiden mietteiden kanssa?

Tiistaina olisin vihdoin saanut kaverin kuvaamaan Viksua ja kerkesimme jo kentälle laittamaan jumppasarjankin, mutta raviin siirryttäessä Viksu ontui erittäin selvästi. Syyn kyllä tiesinkin tälle ontumiselle heti, Viksun oikea takakavio kun on päässyt hieman kulumaan kengättömyyden vuoksi (kenkä oli irronnut eikä sitä heti saatu paikalleen). Kenkä oli kuitenkin tiistaina jo saatu paikoilleen, mutta Viksusta kenkä tuntuikin alkuun inhottavalta ja siitä syystä arkoi jalkaa liikkuessa. Siispä korjasimme esteet pois ja tein kuitenkin käyntityöskentelyä hetken aikaa, pääosin väistöjä ja taivutteluja. Väistöissäkin huomasi että takapää jäi selvästi jälkeen, taisi tuntua vähän sivuliike inhottavalta jalkaan. Harmi että kavio oli kipeä, sillä Viksu tuntui erittäin energiseltä ja oikein hyvältä ratsastettavuudeltaan. Tein vähän käynti-ravi-siirtymisiä ja huomasimme kaverin Viljan kanssa että ontuminen rupesikin vähenemään kun vähän verrytteli. Kauaa en siitä huolimatta halunnut ruunaa kiusata vaan teimme vähän maastakäsin juttuja ja sen kautta talliin lepäämään.

Keskiviikkona kävin ravuuttamassa Viksun uudelleen ja ontuminen oli selvästi vähentynyt. Silti huomasi että jalka on vähän arka eikä liike lähde työntymään takajalasta täysin normaalisti. Siispä tein jälleen pääosin käyntityöskentelyä ja Viksu tuntui edestä oikein mukavalle :) 

Toivotaan että Viksu paranee pian ja päästään taas siihen samaan fiilikseen työnteossa mikä viime kuukausina on ollut!

Viksun hoidettuani lähdin ratsastamaan Viljan tamman Ronjan (Kiitos vielä Viljalle hevosen lainasta :)), sillä olimme sopineet jo muutamia viikkoja aikaisemmin että voisin kokeilla Ronjaa ja tällä viikolla kun itselläni on syysloma, päätimme toteuttaa suunnitelman keskiviikkona. 

Ronja on oikein reipas ja äärettömän herkkä tyttö, mutta oikeinpäin liikkuessaan todella mukava ja näyttävä. Itse kun olen kuitenkin tottunut viimevuosina ratsastamaan vahvoilla ja laiskoilla hevosilla, oli hurja muutos mennä näin herkän tamman kyytiin. Tuntui ettei käskeä saanut yhtään ilman että Ronja hermostui ja ohjastuntuma täytyi pitää höyhenenkevyenä. Sain kuitenkin avustusta kuinka tammaa ratsastetaan ja pikkuhiljaa alkoikin sujumaan paremmin ja saatiin oikein hyviä pätkiä. Vaativaa oli mutta varmasti jos jatkaisi tammaan tutustumista siitä saisi irti paljon enemmän. 

Erilaisten hevosten ratsastaminen tuo oikein paljon kokemusta omaan ratsastukseen ja antaa tuntumaa monella eri tapaa. Nyt kun lopetin Bohemialla ratsastamisen ja Teemuakin alan ratsastamaan vasta joulu-tammikuussa, olen saanut muutamilta kavereilta luvan kokeilla heidän hevosiaan. Pyrin ottamaan kaiken irti näistä tulevista ajoista ja kehittämään lisää ratsastustaitojani.