koirien esittely + vanhoja videoita

Hei vaan te kaikki lukijat ja pahoittelut tästä jonkinasteisesta postaustauosta! Toivottavasti teidän juhannus meni hyvin ja kiltisti, itse vietin mukavan juhannuksen kavereiden kanssa ja käytiinpä yöratsastuksellakin usvassa! Oli aika maagista ja ilmassa todella jännä fiilis :)
Tällä viikolla en tule ratsastamaan Bohemialla, ja Viksunkaan ratsastuksesta en ole varma, sillä huomiseksi luvattu tänne Etelään ukkosta ja kaatosadetta, juuri kuin olisi tallipäivä. Muut päivät sitten ovatkin aika täynnä joten saa nyt nähdä onko tämä hevoseton viikko :( Ajattelin sitten, että voisin tehdä teille postauksen koiristani, kuten silloin taannoin oli erikoispostausideana äänestetty kolmantena (muistaakseni) koiraesittelyä. Tässä se siis tulee, myöhässä tosin, mutta kuitenkin!

Nimi: Nice Choice Bobby Brown "Sulo"
Rodultaan: Lhasa apso
Nähnyt päivänvalon ensimmäisen kerran: heinäkuu 1999
Väritys: Ruskean eri sävyt kera kermanvalkoiset tassut ja rinta
Isä: Chic Choix Marlon Brando (kuollut)
Emä: Bazella (kuollut)

Temput: "Fokomoko" (nousee takajaloille ja heiluttaa etutassuja), istu, maahan, kieri, anna tassu, seuraa

Sulo on hyvin omapäinen ja oman arvonsa tunteva vanha herra, joka ei voi sietää pieniä lapsia! Tiedä sitten mistä tämä piirre on tullut, sillä kuitenkin itse ollessani lapsi, Sulo oli meille kiltti. Se on kuitenkin aina ollut hyvin suojelevainen perhettämme kohtaan, ja näyttänyt vieraille missä kaappi seisoo. Usein on vieraat saaneet tuntea jalassaan Sulon hampaat, jos he ovat tehneet Sulon mielestä jonkin väärän tai nopean liikkeen, tai vaikka vahingossa töytäisseet Suloa tai astuneet sen hännän päälle. Monille on jäänyt pienet traumat ja nykyään kunnioittavat Suloa ja antavat sen suosiolla olla rauhassa, sitä se haluaakin.
Ja ei, Sulo ei ole todellakaan kokoajan äkäinen, sillä on myös paljon hyviäkin päiviä, jolloin oikein tunkee syliin ja kaipaa rapsutuksia. Välillä se tulee viereen istumaan ja tuijottaa niin pitkään suoraan silmiin että se saa silityksiä. Jos tämäkään ei auta, Sulo alkaa ikäänkuin hengittää äänekkäästi ja tuhisemaan, mikä kuullostaa etenkin vanhempieni mielestä erittäin rasittavalta. Mutta sehän se idea onkin, näin Sulo saa haluamaansa huomiota ;)
Nyt 12 vuoden iässä Sulon kuulo on heikentynyt ja silmissä on jonkin verran kaihia. Tämän vuoksi se reagoi herkemmin asioihin, esimerkiksi ärähtää helpommin, sillä sen aistit ovat heikentyneet joten on pakko puolustautua heti, vaikkemme pahaa tarkoittaisikaan.
Suloa on vaikea saada lenkille, mutta sitä se on ollut aina. Sulo on laiska lenkkeilijä ja sen mielipuuhaa on maata sohvalla ja vain nukkua. Silloin tällöin edelleen se innostuu leikkimään pallolla ja haluaa että sille heitetään palloa. Välillä se tykkää myös leikkiä Pikin kanssa ja ne juoksevat häntä putkella toisiaan karkuun!

 ~~*~~*~~*~~* ~~*~~*~~*~~* ~~*~~*~~*~~* ~~*~~*~~*~~* ~~*~~*~~*~~* ~~*~~*~~*~~*~~*~~*~~*


Nimi: Vivere Amicus Certus "Piki"
Rodultaan: Lhasa apso
Nähnyt päivänvalon ensimmäisen kerran: elokuu 2006
Väritys: Musta valkein merkein
Isä: Chic Choix Candy Cane
Emä: Soloun' Amiga

Temput: Istu, maahan, seuraa, anna tassu

Pikin onkin sitten aivan toista maata kuin Sulo. Se on reipas ja hyvin kiltti mutta uusille ihmisille aluksi ujo. Ruoan suhteen hyvin nirso ja yrittää kukkoilla Sulolle ja haastaa välillä riitaa sen kanssa jääden kuitenkin aina alakynteen. Piki rakastaa tyttöjä ja muutenkin kaikkia muita koiria, niiden kanssa kun olisi niin kiva aina leikkiä! Se on ikinuori, aina yhtä innokas ja iloinen ja tykkää siitä, jos sille heitellään leluja ja palloja. Mikäli kukaan ei leiki sen kanssa, osaa se viihdyttää itse itseään heittelemällä palloa suullaan. Pikiä voisi kuvailla aika helpoksi koiraksi, sen kanssa ei ole koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia. Tosin kun se oli pentu, se söi kiviä ja lenkeillä usein karkasi omille teilleen ja tuli vasta jonkin ajan kuluttua takaisin. Nämä olivat kuitenkin sitä villiä pentuelämää, iän karttuessa se on rauhoittunut paljon ja kuuntelee, jos sitä huutaa.
Pikin kanssa tein nuorempana paljon agilitytehtäviä, se tykkää nimittäin hyppiä esteiden yli. Myös Suloa ollaan nuorena hyppyytetty paljonkin, mutta nykyään sen jalat ovat jo sen verran heikot ettei hyppääminen tule mieleenkään.

Pikillä on ollut joskus hurjan paksu turkki, mutta tällöin sitä ei voinut ottaa ihan tosissaan.. ;)

Kyseiset videot olen tehnyt Windows Movie Makerilla vuonna 2009, kuten varmaan editoinnista huomaatte, heh :)

Toivottavasti piditte tästä vähän erilaisesta postauksesta, itsestä oli ainakin kiva selata vanhoja kuvia pitkästä aikaa, kaikki muistot palaavat mieleen! Mutta tosiaan, tällaiset karvakasat meillä kotona pyörii :)