Viksu-postaus

Nyt te, jotka olette kovasti odottaneet Viksusta postauksia, saatte lukea ruunasta hieman enemmänkin! Ajattelin tehdä nyt postauksen täysin vain Viksusta, koska viimeaikoina en ole siitä juuri mitään kirjoitellut. Olen käynyt ruunan luona niin harvoin, ja kun koskaan tälle tallille en saa kuvaajiakaan, ei niitä materiaaleja hirveästi tule. Myöskään nyt valitettavasti uutta materiaalia Viksusta ei juuri ole, mutta ajattelin pureutua hieman muutoinkin Viksuun kun vain kertomalla sen kuulumiset :)

Tosiaan tänään kävin taas herran ratsastamassa ihan kunnolla. Käyn jälleen, tosin nykyään vain kerran viikkoon, vuokraamassa Viksua joka keskiviikko.
Tänään ohjelmassa oli kunnon koulutunti, mutta koska Viksua ei ole viimeaikoina rasitettu kunnolla (tietääkseni) ja ratsastettu "vaahtoon", en tehnyt mitään kovin vaativaa. Kunhan vain pyrin saamaan sen pyöreäksi ja toimivaksi ympyröitä, siirtymisiä, väistöjä ja pysähdyksiä tehden.
Pellot ovat taas ihanassa kunnossa ja kuivat, joten käytiin tietenkin alkuverkkaamassa siellä! Otin muutamat pitkät ravi -ja laukkapätkät pidemmällä ohjalla. Alkuun Viksu oli täysin rauhallinen ja rento, mutta yhden laukkapätkän otettuani siitä tuli suoraan sanoen ärsyttävä; kuuro avuille, tarjosi pelkkää passia, ravia tai sitten se olisi halunnut laukata. Yleensä Viksun saa rauhoittumaan nopeasti, kun pidättää kunnolla ohjista kerran. Nyt kaikki avut tuntuivat menevän kuuroille korville ja sain tehdä töitä jotta sain sen edes pysähtymään ihan vain käynnistäkin. Sain ihan suuttua, ja kun sain sen kävelemään ja pysymään kontrollissa, siirsin raviin. Tällä kertaa ruunahan puri kuolaimeen kiinni, painoi päätä alas ja ravasi oikein suurin askelin! Tuntui kun ihan olisi jollain raakileella ratsastanut, johon ei meinaa saada kontaktia.
Kentällä sitten pistin hepan täysillä töihin, ja hienostihan se liikkuikin. Heti ohjat käsiin otettuani tarjosi itse pyöreää kaulaa ja oli täysin pehmeä suusta sekä rauhallinen muutoinkin. Ei ollut tietoakaan turhasta hötkyilystä..! Luulen, että Viksu ei ole päässyt laukkaamaan pellolla reippaasti, ja saattoi olla sen takia kovin menevä, tai sitten sillä ei muutenkaan ole ratsastettu kunnolla ja on energinen.
Kentällä se toimi kuitenkin kuten ennenkin ja siitä lähti tosi kivaa liikettä, koko tunnin ajan. Laukatkin olivat hyvät ja nousivat heti käskystä ilman raviräpellystä. Valitettavasti en saanut mitään kivoja pätkiä videolle, sillä keskityin nyt kunnolla ratsastukseen enkä sen vuoksi jaksanut laittaa kameraa kuvaamaan. Ja sitten lopussa kun laitoin sen kuvaamaan, Viksu oli jo väsynyt eikä meinannut pyöristyä enää. Yritän saada jonkun kuvaamaan meidän menoamme kunnolla, niin näette sitten paljon paremmin edustavampaakin materiaalia meistä :)

5 faktaa Viksusta

• Viksu on nuorena ollut niin innokas estehevonen, että aina esteelle laukatessaan se on 'inissyt' korvat hörössä, aivan kuin huutaen "jeeee, este!"
• Viksulla on vain yksi ja ainoa tapa yrittää pudottaa ratsastaja selästään: vetämällä pää alas joko esteen jälkeen tai laukatessa pellolla. Välillä on hauskaa oikein innostaa sitä pieniin pomppuihin; kunhan vain taputat kaulalle ja nojaat hieman eteen ;)
• Viksu on usein Hyrylässä erilaisissa tapahtumissa talutusratsuna pienille lapsille. Muutenkin hyvin moni on kokenut ensimmäisen ratsastuskerran juuri Viksun luotettavassa kyydissä.
• Viksu on oikea monitoimipolle. Se osaa kouluratsastuksen salat, osaa hypätä, myöskin maastoesteitä, on luotettava maastoratsu sekä osaa vetää myös rekeä. Viksu on rauhallisuutensa ja kokemuksien vuoksi opettanut nuorille hevosille vähän kaikenlaisia lajeja.
• Viksu inhoaa liinassa juoksemista, mutta tykkää kun sen perässä juoksee (mm. irtojuoksuttaessa ja muutenkin ;)). Tämän vuoksi se usein karkaileekin vaikka mistä, itsekin olen lukuisia kertoja joutunut jahtaamaan sitä pellolla, laitumella ja tarhassa kun tallin pihalla!

Vanha video Viksun irtojuoksutuksesta 

Näitä kuvia kootessa huomaa kyllä, että Viksu on ollut vielä 2009 hänen runkoonsa nähden suhteellisen solakka vielä, mutta vuosien ja iän karttuessa sille on alkanut muodostumaan roikkuvampi heinämasu sekä selkä painumaan hieman alaspäin, kuten iäkkäillä hevosilla tavallista. Täyttäähän Viksukin jo 24-vuotta heinäkuussa :) Silti kaikesta huolimatta se on edelleen yhtä hyvässä kunnossa kuin vuosia sitten, vaikkei ulkoisesti siltä välttämättä näytäkkään. Edelleen samanlainen pienehkö varsamaisuus löytyy, vauhti ei ole hävinnyt mihinkään (tuntuu, että tämän turbovaarin vauhti vain kasvaa vuosien edetessä!) ja vielä taittuu hienosti niin esteradat kuin koulukiemuratkin :)

Toivotaan, että Viksu jaksaa porhaltaa eteenpäin vielä vuosia, ja että kerkeämme tekemään yhdessä vielä vaikka mitä mukavaa! Noin 2,5vuotta olen Viksua vuokrannut ja ollut myös sitä ennen sen kanssa tekemisissä, ja en uskaltaisi edes kuvitella millaista olisi elää ilman energista ja aina niin positiivista Viksua :) 

----------------------------------------------------------------------------------

Kysymyspostauksen vastaukset tulevat niin pian kun suinkin saan videon kuvattua!