homma etenee!

Kun viimepostauksen lopussa manasin, että tunnille olisi päästävä saadakseni uusia vinkkejä parempaan ratsastukseen, se tapahtui nopeammin kuin luulinkaan ja lauantaina Ada piti meille koulutunnin. Uusia vinkkejä todentotta tulikin ja Teemu kulki todella mukavasti heti alusta lähtien :)

Teemana oli tavalliseen tapaan niskan ja kaulan pehmentäminen ja tämähän tapahtui reilujen taivuttelujen avulla suunnanvaihtoja tehden. Teemu "putosi" ohjille nopeasti ja jäykkyydestä huolimatta keveni ja joustavuutta alkoi löytymään hyvin. Tehokkaat puolipidätteet ja irrottava ohjasote heti, kun Teemu painoi kädelle ja jäykisti itsensä. Saatuani se käynnissä pehmeäksi, siirryttiin ravityöstöön.

Ravissa haluttiin säilyttää rauhallinen ja hidas tempo, jotta Teemu ei lähde juoksemaan istuntani alta ja paketti säilyisi kasassa. Kuten tavallista, ravin ratsastaminen on ehdottomasti vaikeinta Teemulle ja alkuun se kulki niska ja selkä jännittyneenä yrittäen vetää mua satulasta irti. Nopeilla puolipidätteillä ja herättelyillä se kuitenkin tapui tahtooni ja saatiin monia hyviä ravipätkiä! 

Hiljaa hyvä tulee, tästä kun saadaan vielä ravia lennokkaammaksi kuitenkin niin, että paketti pysyy yhtä hyvässä kasassa, niin avót :)

Laukka on helpoin ratsastettava askellaji Teemun kanssa. Tällä kertaa laukka ei kuitenkaan omasta mielestä sujunut ihan niin hyvin ja Teemu väsähti aika nopeasti yrittäen painaa kättä vasten. Kuulemma työskentely näytti hyvältä, mutta selkään tuntui epätasaiselta ja oli hankala istua satulassa. Silloin kun Teemu jaksoi työstää enemmän takaosalla, meno tuntui ihanan kevyeltä ja pehmeältä, mutta tässäkin asiassa maltti on valttia ja kunhan Teemu saa enemmän lihaskuntoa, ratsastettavuus varmasti helpottuu entisestään.

Vasen kierros on Teemulle nykyään vaativa työskentelysuunta ja pala palalta työstämme vastenta pikkuhiljaa enemmän. Muutama kierros vasenta laukkaa ensin ulospäin taivuttaen, ja siitä kevyesti jatkaen vasempaan taivutukseen. 

Tyytyväisenä lopettelimme tunnin ja olen niin iloinen, että hommat ovat alkaneet taas sujumaan ja tunnen, että kehitystä tapahtuu. Alkutalvella fiilis oli aivan toisenlainen ja tuntui, että junnasin vain paikallani ilman minkäänlaista edistystä. Nyt vaan peukut pystyyn että heppa pysyy kunnossa ja saadaan hyvä flow jatkumaan!

Loppukevennykseksi selfiekollaasi meidän hellistä hetkistä tarhasta hakiessa, kun Teemu mm. veti mua kaulaliinasta, mutusti kaulaliinaa ja käytti mua päänsä tukena.. Mikä herrasmies ;)